Mainos
Mainos

Kolmasosa Meksikon ja USA:n rajaa jo aidattu – Tällainen on Trumpin muurihanke

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa rakentaa maan etelärajalle muurin. Yhdysvaltain ja Meksikon välinen maaraja on yli 3 100 kilometriä. Enemmän kuin Hankoniemestä Utsjoelle ja takaisin, ja vielä takaisin pitkälle Lappiin.

Rajaseutu ei ole vain elokuvista tuttua hiekkaista tasamaata, kaktuksia ja tuulen pieksämiä pensaita. Siellä on myös vuoristoa ja muuta vaikeasti kuljettavaa maastoa. Suurin joki on Rio Grande.

Rajalla ja rajaan kiinni on vuosien saatossa perustettu ja rakennettu kyliä ja kaupunkeja, maatiloja, luonnon- ja kansallispuistoja ja muuta ihmisten toimintaa.

Maailman vilkkain ylityspaikka

Rajan yli mennään yhä laittomasti (tuhansia on vuosien mittaan kuollut yrityksissä), mutta se on murto-osa laillisista ylityksistä.

Maailman vilkkain rajanylityspaikka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Tyynestä valtamerestä Tijuanan ja San Ysidron välillä. San Diego on heti pohjoiseen.

Vuodessa etelään ja pohjoiseen kulkee paikan läpi 65 miljoonaa ihmistä. Saman verran väkeä kuin on asukkaita Ranskassa tai Britanniassa.

Trumpin muurihanke ei ole ensimmäinen. Maiden välistä rajaa on jo suljettu erilaisin insinöörityön tuloksin yli tuhat kilometriä runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Isot erot kustannusarvioissa

Trump sanoo, että rajan muuraaminen kokonaan maksaisi 8-10 miljardia dollaria. Johtava republikaani poliitikko Paul Ryan puhuu 12-15 miljardista dollarista.

Rakennusalan ammattilaiset laskevat huomattavasti suurempia summia.

Rakennuskonsulttiyhtiö Gleeds Worldwide arvioi Guardian-lehdessä kustannuksiksi 31 miljardia dollaria. Yhtiön johtajan Richard Steerin mukaan hankkeesta tulisi yksi vaikeimmista ja kalleimmista koskaan.

– (Raja-alueelle) täytyy rakentaa teitä materiaalin ja koneiden siirtämistä varten, ja työvoima on myös saatava paikalle muurin rakentamiseksi. Siihen tarvitaan hyvin paljon työvoimaa, noin 40 000 ihmistä yli viiden vuoden ajan, Steer sanoo Guardianissa.

Työvoima ja sementti Meksikosta

Työvoima tulisi arvioiden mukaan suurilta osin Meksikosta. Kaksinkertainen ironia.

Meksikolaiset rakentaisivat muurin rajalleen, ja kotimaisesta työllistämisestä pauhaava Trump ei työllistäisikään yhdysvaltalaisia, koska meksikolainen työvoima on selkeästi edullisempaa. Se tuntuisi paremmalta liittovaltion budjetin näkökulmasta.

Sementti ja teräs muuria varten tulisi paljolti Meksikosta, koska meksikolaiset tuottajat ovat lähellä rajaa ja säästävät kuljetuskustannuksia, arvioi investointipankki Bernsteinin analyytikko Guardianissa.

Kuka maksaa?

Analyytikon mukaan apajille pääsisi muun muassa yksi maailman suurimmista alan yhtiöistä, meksikolainen Cemex, joka toimii myös Suomessa.

Trump vaatii meksikolaisia maksamaan muurin kulut. Meksikolaiset sanovat, etteivät sitä maksa. Nyt odotetaan, alkaako, milloin ja miten maaston raivaus ja rakennustyöt rajalla vai ei.

Yhdysvallat on houkutellut pitkään meksikolaisia. Mielikuva siitä, että meksikolaiset vyöryvät hallitsemattomasti rajan yli ei pidä (enää) paikkaansa.

50 viime vuoden aikana Meksikosta on mennyt siirtolaisena Yhdysvaltoihin yli 16 miljoonaa ihmistä.

Suunta takaisin Meksikoon

Viime vuosina suunta takaisin rajan yli etelään on kuitenkin ollut suurempaa kuin siirtyminen pohjoiseen, toteaa tutkimuslaitos Pew loppuvuonna 2015 julkistamassaan raportissa. Pew nojaa Meksikon ja Yhdysvaltain viranomaisten tilastoihin.

Vuonna 2007 Yhdysvalloissa oli lähes 13 miljoonaa meksikolaista siirtolaista, kun vuonna 2014 heitä oli alle 12 miljoonaa.


Vähenemiseen on useita syitä Yhdysvaltojen tiukemmasta maahantulolakien toimeenpanosta ja taloudesta meksikolaisten omaan haluun palata syntymämaahan ja yhdistää perhe. Palaajien joukossa on myös Yhdysvalloissa syntyneitä.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme