Mainos
Mainos

Konventin johto ajaa edelleen EU-presidenttiä

EU:n tulevaisuuskonventin johto on esittänyt mallin, jonka sisältää unionin pitkäaikaisen puheenjohtajan eli presidentin.

Euroopan unionin maat saavat pitää osittain puheenjohtajakierron, jos tulevaisuuskonventin johdon esitys toteutuu. Kierron ulkopuolelle jäisi Eurooppa-neuvosto ja ulkosuhteiden neuvosto.

Malli sisältää edelleen presidentin eli EU:n pitkäaikaisen puheenjohtajan, jota pienet jäsenmaat vastustavat.

Presidentin toimikausi olisi kaksi ja puoli vuotta - korkeintaan kaksi kautta peräkkäin. Häneltä ei edellytetä välttämättä EU:n valtionpäämiehen kokemusta.

Eurooppa-neuvosto saisi myös erillisen unionin toimielimen aseman, kertoo eduskunnan konventtiedustaja Jari Vilen.

-Kielteisintä esityksessä on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden kautta syntyvä uusi instituutio sekä eriarvoisten EU-komissaarien tulo vuodesta 2009 alkaen, Vilen sanoi Brysselissä.

Suomi on vastustanut uusia EU:n toimielimiä siksi, että sen pelätään lisäävän byrokratiaa ja kasvattavan suurten jäsenmaiden valtaa. Konventin puheenjohtajiston jättämän esityksen mukaan neuvostojen puheenjohtajuudet kiertävät jäsenmailla vähintään vuoden jaksoissa. Tämä mahdollistaisi myös tiimipuheenjohtajuuden eli vetovastuun jaon esimerkiksi kahden maan kesken.

Ulkosuhteisiin liittyvistä asioista päätettäisiin erillisessä neuvostossa, jota johtaisi EU:n ulkoministeri. Se olisi kierron ulkopuolella, kuten myös Eurooppa-neuvosto. Lisäksi talousministerien ecofin sekä sisä- ja oikeusministerien neuvosto säilyisivät. Muista ministerien kokoonpanoista päättäisi Eurooppa-neuvosto.

Yksi ministerin kokoonpanoista on Jari Vilenin mukaan niin sanottu superneuvosto. Siinä yhdistyisivät yleisten asian neuvosto ja lakisäätävä neuvosto.

Komisaarit halutaan säilyttää

Tulevaisuuskonventin johto vahvisti yöllä esityksen, jonka mukaan kaikki jäsenmaat saavat toistaiseksi pitää oman EU-komissaarin laajentumisen jälkeen.

Vuoden 2009 lopusta alkaen jatkettaisiin 15 täysivaltaisella komissaarilla. Muut komissaarit olisivat avustavassa roolissa ilman äänioikeutta.

Nykyisin komissaareja on 20. Suurimmilla mailla on kaksi komissaaria ja pienillä yksi. Ensi vuonna unioniin liittyy 10 uutta valtiota, minkä jälkeen kaikilla mailla on oma komissaari.

Uuden komission koostumuksen esitetään tulevan voimaan 1. marraskuuta 2009. Aikataulu vastaisi nykyistä viisivuotista rytmitystä. Seuraava komissio nimitetään vuoden 2004 lopussa.

Nizzan huippukokouksessa vuonna 2000 sovittiin, että jokainen saa pitää oman komissaarin, kunnes jäsenmaita on kaikkiaan 27. Sen jälkeen tilannetta harkittaisiin uudestaan. Konventin puheenjohtajiston esitys kumoaa toteutuessaan Nizzan päätöksen.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 06.06.2003)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme