Mainos
Mainos

Kreikassa armeijan törsäys jatkuu - panssarivaunuja Amerikasta se ei kuitenkaan osta

Kreikassa hallitus vannoo laittavansa valtion säästökuurille. Kansa on kaduilla, opettajilla ei ole kirjoja ja Suomi pyytää vakuuksia. Samaan aikaan Kreikan puolustusvoimien avokätiseen rahoitukseen tehdään vain pieniä muutoksia. Törsäys saa jatkua. Kuitenkin vastoin mm. Ilta-Sanomien tietoja Kreikka ei osta Yhdysvalloilta 400 Abrams-tankkia.

Kreikan talouskriisi jatkuu ja syvenee päivä päivältä. Pelastuspaketteja sorvataan ja koko valtio on laitettu säästökuurille. Yksi yhteiskunnan alue ei kuitenkaan joudu niin pahaan kurimukseen kuin muut. Kyseessä ovat puolustusvoimat.

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula kertoo, että Kreikassa sotilasmenoihin on perinteisesti laitettu paljon rahaa. Koko alueella on ollut vahva asevarustelun kierre jo pidemmän aikaa.

– Kreikalla on eurooppalaisittain vahvat asevoimat. He ovat myös Suomen kanssa yksi viimeisiä EU-maita, joka nojaa asevelvollisuuteen. Lisäksi Kreikassa käydään Suomen tapaan debattia jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta. Sielläkin puhutaan, että niitä kyllä vielä tarvitaan itärajalla.

– Kreikka on perinteisesti käyttänyt puolustukseen suhteellisesti rahaa enemmän kuin mikään muu eurooppalainen Nato-valtio. Tosin Turkki käyttää rahaa vielä enemmän.

– Kreikalla on sekä maa-, meri- että ilmavoimilla paljon kaikkea. Varastoissa on suuri määrä panssareita ja laivasto on suuri.

Puolustusbudjetti säilyy suurena leikkauksista huolimatta

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) mukaan vuonna 2009 Kreikka laittoi sotilasmenoihin 7,6 miljardia euroa. Sotilasmenot olivat kolminkertaiset Suomeen verrattuna. Ruotsiin, väkiluvultaan samansuuruiseen maahan, verrattuna menot olivat kaksinkertaiset. ¨

Vuonna 2010 SIPRI arvioi Kreikan leikanneen sotilasmenojaan hiukan alle 600 miljoonalla eurolla. Silloinkin ne olivat 4,3 miljardia euroa suuremmat kuin Suomen menot. Elokuussa Kreikka lupasi leikata sotilasmenoja vielä 500 miljoonalla, eli noin seitsemällä prosentilla. Toteutuvatko lupaukset, on toinen kysymys.

– Leikkuri ei viillä yhtä pahasti puolustusta kuin muita yhteiskunnan alueita, myöntää Koivula.

– Kuitenkin useita joukko-osastoja ollaan lakkauttamassa ja varuskuntia laittamassa kiinni. Monenlaisista vehkeistä luovutaan.

Kreikan sotilasmenot säilyvät säästöistä huolimatta suurina verrattuna muihin saman kokoluokan maihin.

– Samalla täytyy myös muistaa, että eri maiden puolustusmenojen vertailua vaikeuttaa se, mitä niihin lasketaan mukaan. Kreikalla on monia puolisotilaallisia aktiviteetteja, joista ei tiedä, lasketaanko niitä menoihin vai ei.

Yhdysvallat lahjoittaa tankkeja Kreikkaan

Ilta-Sanomat uutisoi tiistaina, että Kreikka ostaa Yhdysvalloilta 400 M1A1 Abrams -panssarivaunua. Tämä sai nettipalstat villiksi: Kuinka Kreikassa voidaan törsätä lainarahaa tällaiseen?

– Kyseessä on kieltämättä mehevä juttu nyt, kun talousongelmat ovat massiivisia. Täytyy kuitenkin ampua tämä panssarivaunukauppa alas.

– Kysymys on siitä, että 400 aika vanhaa Abrams-tankkia kyllä siirretään Kreikaan, mutta kyseessä on lahjoitus. Samanlaisia panssareita amerikkalaiset käyttivät Persianlahden sodassa Irakia vastaan 90-luvun alussa. 20 vuoteen tätä mallia ei ole enää valmistettu. Vehkeet ovat vanhentuneita.

– Todennäköisesti nämä tankit ovat jossain Euroopassa, ja Yhdysvallat on järkeillyt, että niitä on liian kallista viedä kotiin romutettaviksi. Annetaan ne siis vaikka Kreikalle.

– Optiona lahjoitukseen kuuluu, että kreikkalaiset voivat uusia tankkeja käyttökelpoisemmiksi. Tämä maksaisi jo rahaa, mutta kuten sanoin, päivityskuviot ovat optionaalisia.

– Täytyy vielä sanoa, että ihmeen kritiikittömästi koko uutinen on nielty, koska asiaan on vain yksi kreikkalainen lähde. Mistään amerikkalaislähteistä tietoa ei löydy.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme