Mainos
Mainos

"Kuka murhataan Tallinnassa?"

Viron henkirikollisuuden viime vuosien kasvun takana ei ole niinkään järjestäytynyt rikollisuus vaan Neuvostoliiton hajoamisesta johtunut yhteiskunnallinen murros. Näin arvioidaan oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Viron sisäministeriön tekemässä tutkimuksessa.

Virossa kirjattiin 1980-luvulla 80 tappoa, kun määrä oli vuosina 1994-96 jo runsaat 300. Viron henkirikollisuus nousi 1990-luvun alkupuolella nopeasti. Se oli korkeimmillaan vuonna 1994, peräti kuusinkertainen Suomen tasoon verrattuna. Henkirikoksia kirjattiin yli 20 sataatuhatta asukasta kohden.

Tutkimuksen mukaan korkeiden henkirikoslukujen takana on Viron nuoriso, joka etsii väkivallan keinoin oikotietä aineelliseen vaurauteen. Toinen suuri ryhmä lukujen takana ovat yhteiskunnan muutoksen vauhdista pudonneet alkoholisoituneet keski-ikäiset miehet ryyppyriitoineen.

Kolme suomalaista uhria

Henkirikokset on jaettavissa kolmeen eri tappotyyppiin: juominkeihin liittyvät tapot, noin 20-30-vuotiaiden rikollisten keskinäiset välienselvittelyt sekä hyötymismotiiveista johtuvat tapot, joiden määrä on lisääntynyt nopeimmin. Hyötymisen toivossa tehtiin noin puolet kaikista tutkimusajan henkirikoksista.

Hyötymistapot ovat Virossa nuorten rikollisuutta. Alle 25-vuotiaat tekevät vain runsaan neljänneksen kaikista tapoista, mutta kaksi kolmannesta ryöstömurhista.

Kolmen vuoden aineiston perusteella ulkomaalaisten uhrien osuus oli yhden prosentin suuruusluokkaa. Vuosina 1994-1996 oli surmattu kuusi ulkomaalaista, joista kolme suomalaista ja kolme venäläistä tai valkovenäläistä.

Viron venäläiset vaarassa

Maan kahdessa pääväestöryhmässä henkirikollisuusluvut ovat jo pitkään eronneet toisistaan. Viron venäläisten todennäköisyys syyllistyä tappoon tai joutua tapetuksi on noin kolminkertainen virolaisiin verrattuna. Syyt liittyvät venäläisväestön nuorempaan ikärakenteeseen ja siirtolaisluonteeseen sekä väkivaltakulttuurin eroavaisuuksiin.

Tutkimus "Kuka murhataan Tallinnassa?" on valmistunut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Viron sisäasiainministeriön yhteistyönä. Kyseessä on ensimmäinen laaja tieteellinen tutkimus entisen Neuvostoliiton aluetta kymmenen viime vuoden aikana koetelleesta väkivalta-aallosta.

Työn lähteinä on käytetty esitutkinta- ja syyteaineistoa sekä suurelta osin aiemmin julkaisemattomia tilastotietoja.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme