Mainos
Mainos

Lahjuskriisi ravistelee Brasilian hallitusta

Syytösten mukaan hallitus, ja erityisesti maan presidentin puolue, on ostanut ääniä hallituksen esitysten läpimenemiseksi kongressissa. Valtaosa kansasta uskoo lahjussyytöksiin.

Brasilian presidenttiä Luiz Inacio "Lula" da Silvaa koettelee hänen kaksi ja puoli vuotta kestäneen hallituskautensa pahin kriisi. Muutaman viikon takaiset lahjussyytökset horjuttavat Lulan vasemmistohallituksen uskottavuutta ja vähitellen myös Lulan toistaiseksi vankkumatonta kansansuosiota.

Syytösten mukaan hallitus, ja erityisesti Lulan oma työläisten puolue PT on ostanut ääniä hallituksen esitysten läpimenemiseksi kongressissa. Lahjukset on tiettävästi maksettu valtionyhtiöiltä saaduilla rahoilla.

Lula on luvannut tutkia lahjussyytökset perinpohjaisesti ja asettaa lahjontaan syyllistyneet vastuuseen teoistaan. Hallituksen vastaisia lahjussyytteitä on asetettu tutkimaan kolme parlamentaarista tutkimuskomissiota.

Hallituspuolueen hämärät toimet

Lahjusskandaalin ensimmäinen uhri oli päähallituspuolueen PT:n legendaarinen johtohahmo ja Lulan oikeana kätenä pidetty, hallituksen vahva mies José Dirceu, joka lahjussyytösten seurauksena joutui eroamaan tehtävästään.

Syytösten mukaan Dirceu oli tietoinen kuukausittaisesta lahjusten maksamisesta tietyille kansanedustajille, jotta nämä äänestäisivät hallituksen esitysten puolesta kongressissa.

Dirceun tilalle Lula nimitti hallituksen energiaministerinä toimineen Dilma Rousseffin, jota myös "rautarouvaksi" kutsutaan. Entisenä vasemmistosissinä tunnettu Rousseff onkin jo ehtinyt syyttää oppositiota Lulan hallituksen vastaisesta salaliitosta ja yrityksistä aientaa vaaleja. Lulan presidenttikauden on määrä päättyä vuoden 2006 lopussa.

Lahjusskandaalin alkuunpanija on hallituksen liittolaispuolueen PTB:n kansanedustaja Roberto Jefferson, joka muutama viikko sitten syytti julkisuudessa PT:tä lahjonnasta. Jeffersonin mukaan Lula ei tiennyt lahjuksista ennen kuin hän itse kertoi asiasta presidentille.

Työläisten puolue PT on ollut erityisen haavoittuvainen menetettyään muutama kuukausi sitten puheenjohtajuuden kongressissa, jossa sillä jo entuudestaan oli vähemmistöasema. Pian tämän jälkeen julkistettiin tiedot PT:n sekaantumisesta valtiollista postilaitosta ravistelevaan lahjusskandaaliin.

Kansanedustaja Jeffersonin syytökset lahjusten maksamisesta kongressissa merkitsivät viimeistä naulaa Lulan vasemmistohallituksen arkkuun.

"Lahjontaan syyllistyneitä rangaistaan"

Poliittisten tarkkailijoiden mukaan Lula saattaa olla tietämätön lahjusten maksamisen laajuudesta, vaikka todennäköisesti tunsikin yksittäisiä tapauksia.

Lulaa itseään ei uhkaa oikeuden eteen joutuminen, sillä hän ei tiettävästi ole suoranaisesti sekaantunut lahjontatapauksiin. Nyt Lulan on kuitenkin pyrittävä puhdistamaan pahasti tahraantunut imagonsa.

Ironista nykytilanteessa on, että Lula da Silva on yli neljännesvuosisataa kestäneen poliittisen uransa aikana esiintynyt nimenomaan poliittisen moraalin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana.

Muutama päivä sitten pitämässään televisiopuheessa Lula vakuutti, että hänellä "jos kenellä tässä maassa on etiikkaa ja moraalia tehdä mitä tekemän pitää". Lula lupasi, että mikäli hänen hallituksessaan on lahjontaan syyllistyneitä, heitä rangaistaan.

- Taloon, jota ei pitkään aikaan ole siivottu, on kerääntynyt paljon törkyä, ja kun sitä ryhdytään siivoamaan, ilmestyy aina vaan enemmän törkyä, kuvaili Lula lahjonnan vastaista työtä ja vakuutti samalla, ettei hänen hallituksensa salli roskien lakaisemista maton alle.

Lulan suosio horjumaton

Tuoreiden mielipidemittausten mukaan brasilialaisten valtaosa uskoo lahjussyytöksiin. Pääsyytettynä olevan PT:n kannattajista lähes 70 prosenttia uskoo hallituksen ministerien ja Lulan olleen perillä lahjonnasta.

Hallituksen uskottavuus onkin laskenut skandaalin seurauksena, samoin kuin Brasilian uskottavuus poliittisesti ja taloudellisesti vakaana maana.

Presidentin suosioon mylläkkä ei sen sijaan juuri ole vaikuttanut: Lulan kannatus on pudonnut vain muutaman prosenttiyksikön, ja on edelleen lähes 60 prosenttia.

Toisaalta Brasilian poliittiset tarkkailijat varoittavat tuudittautumasta liikaa mielipidemittauksiin ja muistuttavat kuinka vuonna 1992 mieltään osoittaneet kansanjoukot pakottivat silloisen presidentin, lahjuksista syytetyn Fernando Collor de Mellon eroamaan tehtävästään.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme