Mainos
Mainos

Lontoossa kylpyhuoneen lattialla voi kasvaa pastan näköistä kasvustoa, mutta kukaan ei oirehdi – miksi home on niin iso ongelma Suomessa?

Suomalaiset tietävät, että kodit, koulut ja työpaikat voivat homehtua. Monella on tästä omakohtaista kokemusta, joko raivostuttavana kodin remonttiprojektina tai sairasteluna, tai molempina, väistötilana työpaikalla tai koulussa. Mutta vaivaako home ihmisiä muualla Euroopassa?

– Lähes kaikissa kämpissä taisi olla hometta, muistelee eräs nelikymppinen suomalaisnainen, joka on asunut aiemmin kymmenisen vuotta Englannissa, aivan etelärannikolla ja Lontoossa.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla suomalaisilla opiskelijoilla ei ollut varaa vuokrata laatuasuntoja Lontoossa, vaikka hintataso ei ollutkaan nykyisen kaltaisen päätähuimaavaa.

– Eniten huvittaa, kun (ystäväni) Rich kysyi, olinko syönyt kylppärissä, koska lattialla oli pastaa. Kyseessä oli homesieni, joka kasvoi kokolattiamatossa, nainen muistelee.

Kokonainen seinä homeesta mustana

Tämä "pastaepisodi" tapahtui East Dulwichissa eteläisessä Lontoossa, mutta ei siinä kaikki. Naisen asuessa kimppa-asunnossa Finsbury Parkissa metropolin pohjoisosassa sielläkin home oli pysyvä asukas. 

– Siinä kämpässä yksi kokonainen seinä oli homeesta lähes musta. Sielläpä sitä kuitenkin asuttiin, eikä kukaan saanut oireita. Pyykit oli joskus vaikea saada kuivaksi, kun kämppä oli niin kostea.

Onko rakennushomeissa eroavaisuuksia Suomen ja esimerkiksi Välimeren seurun maiden välillä?


Mikrobeja on kaikkialla

On jonkin verran, sanoo muun muassa kosteus- ja homevaurioihin perehtynyt tutkimusprofessori Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Hän muistuttaa, että mikrobit, joihin myös homeet, sädesienet ja bakteerit kuuluvat, ovat erottamaton osa elämäämme. Niitä on kaikkialla elimistöstämme ja lemmikeistämme maaperään ja rakennusten sisäilmaan ja seiniin. 

Homeettoman talon sisäilman mikrobit ovat tavallisesti "hyvin samankaltaisia kuin ulkoilman lajisto".

– Rakenteiden kostuessa niissä olevat itiöt tai solut lähtevät kasvamaan muodostaen rakenteeseen mikrobikasvua, Hyvärinen toteaa.

Syksy ja talvi vaikuttavat Suomessa

Ilmasto säätelee ympäröivää kasvillisuutta ja siten ulkoilman mikrobimääriä ja -lajistoa, ja ulkoilmassa mikrobipitoisuudet ovat alhaisimmillaan talvella, tutkimusprofessori kertoo.

Suomessa ja muualla pohjoisilla alueilla erityisesti lumi sekä lehdettömät puut ja pensaat vähentävät maaperän ja kasvien vaikutusta.

– Suomen ja pohjoisemman Ruotsin tilanne on tältä osin varsin samankaltainen, mutta esimerkiksi Ranskassa ulkoilma, maaperä ja kasvillisuus vaikuttavat läpi vuoden, ja erilaisen kasvillisuuden myötä myös mikrobisto on erilainen.

"Ensiksi haistelet asuntoa"

Britanniassa ja Välimeren maissa matkustanut ja asunut Pohjolan asukas on huomannut paitsi kasvuston erilaisuuden, myös päässyt tutustumaan meikäläisestä poikkeavaan rakentamiseen.

Ulko- ja sisäilman välissä voi olla vain ikkunalasi, ja karmeista saattaa vetää. Lattiat on ehkä vuorattu kokolattiamatolla. Kylpyhuoneen lattiaa peittää 1970-lukulainen muovimatto ja vesi- ja saniteettitilojen seinäpintoihin on riittänyt värikäs mutta tavallinen maali, joka ehkä jo hilseilee.

Oman kodin hankkimisessa kannattaa olla tarkkana. Tästä kertoo Etelä-Ranskassa Antibesissa asuva toimittaja Helena Liikanen-Renger kirjassaan Maman Finlandaise.

– Ensiksi haistelet asuntoa, sitten katsot miten tuuletusräppänät toimivat, onko lattialämmitys ja monikertaiset ikkunat. Sähkölämmitys on ihan pepusta. Me opimme kantapään kautta kaikki, viestitti vuosia Rivieralla asunut suomalainen Lilli Liikanen-Rengerille.


Home pestään kloriitilla pois

Lillin kehotus kirjassa oli paikallaan.

Raskaana ollut Liikanen-Renger päätyi puntaroimaan kahden asunnon välillä. Ensimmäisessä, kerrostaloasunnossa, yksi seinä oli mustana homeesta. He päätyivät toiseen vaihtoehtoon, huoneistoon entisessä vanhassa hotellissa.

Aiemman omistajan mukaan asunnossa "ei ole ongelmia laisinkaan" homeen kosteuden tai suhteen. Perhe vei tavarat uuteen kotiinsa, ja heti yhden huoneen takaseinä oli "harmaa ja märkä".

Se oli vasta alkua.

"Taitaakin olla kosteutta kylpyammeen vieressä", asunnon omistaja tokaisi.

Oli myös syyssateille periksi antava katto. 

– Kyllä täällä tosiaan hometta on, mutta se pestään kloriitilla pois! Ja sitten kesä tietysti kuivaa sen, minkä talvi kastelee. Sekin auttaa, että kotona tuulee aina, Liikanen-Renger viestittää huumorin sävyttämänä kotoaan Antibesista.

Ensiapuna matka vuoristoon

Mutta kosteus on vakava asia myös vaikkapa Antibesissa, joka on meren ja vuoriston välissä, ja kosteus jämähtää alueelle talvisin.

– Kyllä täälläkin monet kosteuteen jo kiinnittävät huomiota. Ennen kaikkea puhutaan talvella vaivaavasta kosteudesta. Minunkin lääkärini kehotti menemään vuorille pahimpaan aikaan, kertoo Liikanen-Renger, joka kertoo olleensa viime vuonna koko talven yskässä.

Vaikka Rivierallakin homeeseen yhä saatetaan suhtautua kohtalonomaisesti olkia kohauttaen, kosteusvauriot terveyshaittoineen puhuttavat muuallakin kuin Suomessa.

– Kyllä rakennuksissa olevaa mikrobikasvua pidetään terveysongelmana muullakin. Tämä on todennut YK:n alainen maailman terveysjärjestö WHO:kin vuonna 2009. Meillä THL:llä on yhteistyöhankkeita muun muassa Uuden Seelannin, Alankomaiden, Saksan, Espanjan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa, tutkimusprofessori Hyvärinen kertoo.

Koska mikrobit ovat osoittaneet selviytymiskykynsä vaikka asteroidien törmäyksistä ja olleet maapallolla huomattavasti pidempään kuin ihmisasumukset, hometta vastaan kannatta kamppailla keskittymällä hyvään rakentamiseen.

Siten voi kotona ripustaa eteisen seinälle kyltin "Home sweet home".

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot