Mainos
Mainos

Maahanmuuttajista ei helpotusta vanhenevalle Euroopalle

Maahanmuutosta ei ole ihmelääkkeeksi EU-maiden väestön ikääntymisongelmaan. Tätä mieltä oltiin Euroopan talousneuvostojen kokouksessa Helsingissä tänään. Kokouksen teemana oli väestön ikääntyminen.

Väestön ikääntyminen johtaa terveydenhuoltokustannusten nousuun Euroopassa.


Euroopan maat eivät usko maahanmuuttajien pelastavan Euroopan maita vääristyvän ikärakenteen aiheuttamilta ongelmilta.

-Maahanmuutto ei pitkällä aikavälillä ole ratkaisu väestön ikääntymiseen. Kun ihmisiä muuttaa maahan he joko muuttavat pian pois, tai jäävät maahan, ikääntyvät itsekin ja lisäävät väestöongelmaa, totesi Hollannin talousneuvoston puheenjohtaja Herman Wijffels tänään Euroopan talousneuvostojen kokouksessa Helsingissä.

Wijffelsin mukaan EU:n laajentuminen saattaa tuoda hetkellistä helpotusta, kun EU:n uusista jäsenmaista pääsee muuttamaan vapaasti vanhoihin unionimaihin.

-Meidän on toimittava niin, että muuttaminen unionin sisällä on mahdollisimman helppoa, hän sanoi.

Kreikassa maahanmuutto on kehittynyt jo ongelmaksi; lähinnä laittomia siirtolaisia tulee maahan arviolta 300000 vuodessa. Kreikka on houkutteleva reitti päästä eteenpäin muualle Eurooppaan.

-Kaikista maista Kreikan ympärillä halutaan tulla Kreikkaan, sen lisäksi myös muualta maailmasta, Afganistanista ja Pakistanista, sanoi Kreikan talousneuvoston puheenjohtaja Andreas Kintis.

Kintiksen mukaan EU:ssa tarvitaan ehdottomasti yhteisiä toimia maahanmuuton hallitsemiseksi, jolla unioniin saadaan korkeatasoista työvoimaa.

Terveydenhuolto askarruttaa kaikkia


Kaikkialla Euroopassa lasketaan terveydenhuollon menojen nousevan tuntuvasti väestön ikääntyessä. EU:n talouspoliittisen komitean ikääntymistyöryhmän laskelmien mukaan väestön ikääntyminen lisää terveydenhuollon menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen 1-2 prosenttiyksikköä vuoteen 2050 mennessä. Nousu on suurin Hollannissa, jossa kasvua on vuoteen 2050 mennessä 3,2 prosenttiyksikköä.

Vanhusten pitkäaikaishoidon menot EU-maissa lähes kaksinkertaistuvat suhteessa BKT:hen vuoteen 2050. Nykyään terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon menoihin kuluu EU:ssa keskimäärin 6,5 prosenttia BKT:stä.

Suomi on nyt hieman keskiarvon alapuolella, 6,2 prosentissa, mutta vuoteen 2050 ennakoidaan kustannusten kasvun olevan 3,9 prosenttiyksikköä työntekijää kohti, jolloin ne nousisivat eniten koko unionissa.

Kustannukset työntekijää kohti nousevat eniten Ruotsissa ja Tanskassa, jossa ne nousevat 12,1 ja 11,5 prosenttiin.

-Olemme juuri tehneet esityksen terveydenhuollon ja terveysvakuutusjärjestelmän täydellisestä uusimisesta. Pyrimme luomaan kysyntään perustuvan järjestelmän, jota johtaa se mitä ihmiset haluavat, kertoi Wijffels.

Kustannuksia kansalaisille yritetään Wijffelsin mukaan keventää pienituloisille suunnattujen verovähennysten avulla.

Eläkemenot ripeässä kasvussa


Eläkemenot kasvavat siinä missä väestö ikääntyy, koko EU:ssa ne ovat arviolta 12,8 prosenttia BKT:sta vuonna 2050. Suomessa mennään tästä ohi, 15,9 prosenttiin, mutta vielä korkeammiksi menot paisuvat Kreikassa (24,8 prosenttia), Itävallassa (17,0 prosenttia) ja Saksassa (16,9 prosenttia). Ruotsissa eläkemenot ovat vuonna 2050 jo laskussa, jolloin se pääsee alle keskiarvon 11,2 prosenttiin.

Ratkaisuja etsitään kaikkialla. Ranskan talousneuvoston puheenjohtaja Jacques Dermangen tavoite kuulosti varsin tutulta.

-Pyrimme vähentämään varhaiseläkkeelle siirtymistä, Dermange kertoi.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme