Mainos
Mainos

MTV Malmössä: Rikollisjengien keskinäiset suhteet näkyvät rikosten määrässä: "Yksi ampuminen johtaa helposti seuraavaan"

Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki Malmö on tunnettu rikollisuudestaan, väkivallastaan ja maahanmuuttajien suuresta määrästä. Pahamaineisimmissa lähiöissä, kuten Rosengårdissa, lähes 90 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajataustaisia.

Malmössä on poliisin mukaan noin 200 rikollista, jotka tekevät vakavimmat rikokset. Poliisi on heistä hyvin kartalla. Suurin osa heistä on maahanmuuttajia.

Malmössä on suuri työttömyys ja enemmän köyhyyttä kuin muissa Ruotsin kaupungeissa.

Aiheesta julkaistu aiemmin:





Yli 300 000 asukkaan Malmössä tapahtuu rikoksia suhteessa hieman enemmän kuin sitä suuremmissa Tukholmassa ja Göteborgissa. Yksi syy siihen on kaupungin maantieteellinen sijainti.

Rikollisuus rantautuu usein Euroopasta Ruotsiin ensimmäisenä juuri Malmöön.

– Malmö on lähimpänä Keski-Eurooppaa, joten rikolliset ilmiöt tulevat Ruotsissa ensimmäisenä tänne. Käsikranaatit ja räjähdykset tulivat ensimmäisenä Malmöön ja täältä ne levisivät muualle Ruotsiin. Nyt niistä on tullut tavallisempia Tukholmassa, kriminologi ja tutkija Manne Gerell Malmön yliopistosta kertoo.

Malmö on myös kooltaan melko pieni, ja pahamaineiset alueet ovat kiinni keskustassa – toisin kuin esimerkiksi Tukholmassa, jossa ongelma-alueet sijaitsevat kaukana esikaupungissa.

– Rikolliset liikkuvat täällä helposti alueelta toiselle ja tapaavat toisiaan. Rikokset näkyvät myös enemmän ihan keskustassa, koska ongelma-alueet ovat keskustan kupeessa kiinni, Malmön kaupungin sosiaalityöntekijä Anna Kosztovics kertoo.


– Malmön pienen koon vuoksi rikollisjengit myös törmäävät toisiinsa helpommin ja se synnyttää konflikteja, Gerell sanoo.

Katujengeillä ei ole johtajaa

Malmössä on enemmän työttömyyttä ja köyhyyttä kuin Ruotsin suuremmissa kaupungeissa. Erityisesti moni nuori ajautuu toimeentulon puutteessa jengeihin ja rikoksia tekemään.

Malmön jengeistä puhutaan, mutta ne eivät ole samalla tavalla kuin organisoituneita kuin tunnetut ja nimekkäät rikollisjengit.

– Täällä puhutaan katujengeistä. Ne ovat löysästi organisoituja ryhmiä. Ne eivät ole järjestäytyneitä ryhmiä, joilla on selvä johtaja, Gerell kertoo.

Jengit vaikuttavat kuitenkin rikosten määrään ja myös muutokset jengien sisällä näkyvät rikostilastoissa.

Ammuskelut lisääntyivät Malmössä kahtena viime vuonna. Aiemmin ne oli jo saatu vähenemään, kunnes ne lähtivät taas kasvuun vuonna 2016.

– Ehkä joku on lopettanut rikollisen toiminnan jossain ryhmässä. Joku jostain porukasta on saatettu ampua. Tällaisia selityksiä voi olla siihen, miksi rikosten määrät vaihtelevat, Kosztovics kertoo.

– Rikollisilla on paljon aseita ja heidän joukossaan on paljon nuoria, vihaisia miehiä. Se ei ole hyvä yhdistelmä.  Pelokas 18-vuotias aseen kanssa ei ole ehkä viisain henkilö ajattelemaan mitä on viisasta tehdä. Yksi ampuminen johtaa helposti seuraavaan ja kiihdyttää kierrettä, sosiaalipalvelujen osastopäällikkö Sara Kleijsen Åhlander Malmön kaupungista sanoo.

Pitkä tie päästä eroon rikosmaailmasta

Kosztovics työskentelee itse rikollisten kanssa, jotka haluavat itse lopettaa rikosten tekemisen.

– Se on pitkä ja vaikea tie. Tärkeintä on ihmisen oma tahto ja motivaatio, muuten se ei onnistu. Usein elämä muuttuu hyvin yksinäiseksi ainakin joksikin aikaa, hän kuvailee.

Sosiaalityöntekijät auttavat rikoksista eroon pyrkivää esimerkiksi etsimällä hänelle uuden kodin yleensä uudelta paikkakunnalta.

– Ihmisen pitää aloittaa kokonaan uusi elämä Malmön ulkopuolella. Me kartoitamme missä hänen on turvallista olla, jotta esimerkiksi toisia jengiläisiä ei ole juuri siellä, minne olemme häntä sijoittamassa. Välillä ihminen joutuu muuttamaan ulkomaille.

Moni rikollinen joutuu jättämään ainakin joksikin aikaa perheensä, kuten vaimon ja lapset, näiden turvallisuuden takia. Uudella paikkakunnalla on elettävä hyvin hillittyä ja täysin toisenlaista elämää kuin mihin on tottunut.

– Tavoitteena on, että ihminen löytäisi toimeentulon ja saisi aloitettua ikään kuin puhtaalta pöydältä. Helppoa se ei ole. Läheskään kaikki eivät siinä onnistu, ja ne ketkä epäonnistuvat, eivät siitä yleensä ilmoita. Me emme vain enää kuule heistä mitään, Kosztovics kertoo.

Kaupungissa ei ole no go-zone -alueita

Malmöstä liikkuu huhuja, joiden mukaan poliisi ei voi edes mennä pahimpiin paikkoihin. Huhut eivät pidä paikkaansa ja poliisi haluaa kumota ne.

– Meillä on ongelma-alueita, mutta täällä ei ole yhtään aluetta mihin me emme menisi. Poliisi työskentelee kaikilla alueilla Malmössä, ehdottomasti, poliisipäällikkö Erik Jansåker Malmön poliisista vakuuttaa.

Tavalliselle kaupunkilaiselle Malmö on normaali kaupunki ja koti. Heitä Malmön rikollinen maine kyllästyttää ja häiritsee jopa enemmän kuin itse rikokset.

Kun kaupunkilaisia jututtaa, moni kertoo olevansa turhautunut selittämään muualla asuville sukulaisille ja ystäville, että Malmö on hyvä kotipaikka eikä tavallisen kansalaisen tarvitse pelätä rikoksia sen enempää kuin muuallakaan.

Väkivalta ja ammuskelut ovat yleensä rikollisten keskinäisiä välienselvittelyjä.

– Olen kasvanut sen maineen kanssa, että Malmö on Ruotsin Chicago. Jo äiti opetti sen minulle. Se maine on aina ollut ja aikanaan se johtui varmaan osittain kaupungin suuresta työläisväestöstä. Moni asia on kuitenkin muuttunut, mutta maine on pysynyt. Mutta ehkä se on niin, että kaikilla mailla on oma Chicagonsa, Kosztovics sanoo naurahtaen.

– Malmön maine on huonompi kuin mitä on todellisuus, hän jatkaa.

Rikollisille sanellaan pelisäännöt

Malmössä ollaan parhaillaan aloittamassa uutta projektia väkivaltaa vastaan, josta on jo kokemuksia Yhdysvalloista.

– Sillä yritetään saada painetta ja vaikutusta eniten juuri niihin, jotka käyttävät eniten väkivaltaa, Åhlander kertoo.

Projektissa eri tahoista, kuten sosiaalityöntekijöistä ja poliiseista, koostuva ryhmä analysoi rikollisjengiläiset ja ottavat yksittäisiä rikollisia "puhutteluun". Heille tarjotaan yhtä aikaa keppiä ja porkkanaa.

– Heille kerrotaan pelisäännöt ja sanotaan, että jos rikokset eivät lopu, viranomaisten otteet kovenevat ei ainoastaan heitä itseään vaan myös heidän lähipiiriään kohtaan. Toisaalta heille tarjotaan myös parempaa vaihtoehtoa ja apua, Åhlander kertoo.

– Yhdysvalloista tästä on hyviä tuloksia, ja nyt sovellamme sitä Malmöön.

Kriminologi toivoo, että Ruotsissa myös analysoitaisiin paremmin tehtyä työtä ja sitä, mikä toimii rikoksia vastaan.

– Työn täytyy olla pitkäjänteistä ja sitä pitää arvioida. Aivan liian moni projekti on päättynyt niin, että työn tuloksia ei ole seurattu ja arvioitu kriittisesti. Hyvätkin asiat on lopetettu kesken.

– Paljon asioita tehdään, mutta jonkun pitää myös tutkia sitä mikä toimii ja mikä ei, Gerell sanoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme