Mainos
Mainos

MTV Uutiset Barcelonassa: Katalonian vaalit vaarassa päätyä pattitilanteeseen

Kataloniassa on torstaina pidettävien alueparlamenttivaalien viimeinen kampanjapäivä. Entinen aluepresidentti Carles Puigdemont puhuu Plaça de la Virreinalla Gràcian kaupunginosassa Barcelonassa – tosin videoyhteyden kautta. Puigdemont on "maanpaossa" Brysselissä Espanjan hallituksen pysäyttämän itsenäisyysprosessin seurauksena.

Intiimi Virreina on pienenpieni aukio verrattuna Plaça d'Espanyaan, missä itsenäisyysmieliset pitivät suuren ja värikkään kansanjuhlan ennen kansanäänestystä itsenäisyydestä lokakuun alussa. Espanjan hallitus tuomitsi äänestyksen laittomaksi.

Pääministeri Mariano Rajoy määräsi Kataloniaan uudet aluevaalit sen jälkeen, kun Puigdemont antoi itsehallintoalueen itsenäisyysjulistuksen lokakuun lopulla. Vaalituloksesta voi tulla niin tasainen, ettei kriisitila muutu ratkaisevasti, vaikka niitä kutsutaan myös ratkaiseviksi vaaleiksi.

Kataloniassa on käyty torstain äänestys mukaan lukien kymmenet eri vaalit tällä vuosikymmenellä.

Luulisi jo kansalaisia uuvuttavan, mutta ei. Joidenkin arvioiden mukaan äänestysprosentti voi nousta yli 80 prosenttiin, korkeammalle kuin monissa aiemmissa vaaleissa.

Vaalit pidetään keskellä viikkoa, mikä on hyvin harvinaista.

Laskiko Rajoy, että arkivaalipäivänä itsenäisyysmieliset ovat töissä ja ehtivät vähemmän uurnille ja heiluttamaan itsenäisyyden tähtilippua? Käykö niin, että puheet korkeasta äänestysaktiivisuudesta säikäyttävätkin Espanjan yhtenäisyyttä kannattavat liikkeelle, sillä puhutaan, että itsenäisyysmieliset suuntaavat aktiivisemmin vaalihuoneille. Mene ja tiedä.

Arkivaalipäivän spekulointi on vain yksi lukuisista akuuteista kysymyksistä Katalonian kriisissä.

Ratkaisevin kysymys on se, kuka voittaa, ja jatkuuko pattitilanne?

Päätöksellään uusista vaaleista Rajoy halusi palauttaa Katalonian lainmukaiseen normaalitilaan. Espanja-mieliset voittaisivat vaalit, itsenäisyysinto hiipuisi ja hallitus voisi luopua toimeenpanemastaan perustuslain pykälää 155, jonka nojalla Katalonia siirtyi Madridin ohjaukseen.

Itsenäisyyshaaveet "valeuutisia"

Hallituksen varapääministeri, Kataloniasta vastaava Soraya Sáenz de Santamaría sanoo, että itsenäisyysliike ”likvidoidaan” ja että sen ”kaula on jo katkaistu”. Hänen mukaansa itsenäisyyskampanja ja sen käyttämät argumentit ovat yhtä ”valeuutista”. Ei siis mitään sillanrakennuspuhetta, mutta tällainen kielenkäyttö on molemminpuolista.

Hajotetussa 135-paikkaisessa parlamentissa itsenäisyysmielisillä oli enemmistö. Tuo blokki oli monessa kysymyksessä erimielinen, sosiaalipolitiikasta markkinatalouteen. Sen radikaalivasemmistolaisia ja maltillisia porvareita yhdisti halu itsenäistyä.

Nyt suurimmaksi puolueeksi voi nousta maltillinen vasemmistolais-tasavaltalainen ERC, jonka puheenjohtaja Oriol Junqueras istuu vankilassa Madridissa itsenäisyysjulistuksen antamisen seurauksena.

Edellisissä aluevaaleissa ERC ja Puigdemontin valtaan nostanut PDeCat olivat liitossa. Nyt Junqueras ja Puigdemont pyrkivät omilta listoiltaan, ja nahistelevat siitä kuka on itsenäisyysleirin todellinen johtaja, kumpi on uhrautunut enemmän itsenäisyyshankkeen puolesta. Kolmas independentista-puolue on radikaalivasemmistolainen CUP.

Vaalit voivat päätyä pattitilanteeseen

Mielipidemittaukset viittaavat erittäin tiukkaan ja tasaväkiseen kamppailuun itsenäisyysleirin ja Espanja-blokin välillä.

Jälkimmäiseen kuuluvat niin sosialistit, Rajoyn konservatiivinen Kansanpuolue, kuin ehkä koko alueparlamentin suurimmaksi voimaksi nouseva Kansalaispuolue (Ciudadanos), joka suhtautuu kaikkein jyrkimmin itsenäisyysmielisiin. Sitten on vielä maan talousahdingosta syntyneen radikaalin Podemos-liikkeen katalonialainen versio.

Voittaessaan vaalit näiden puolueiden olisi vaikea löytää yhteistä säveltä muussa kuin yhtenäisen Espanjan puolustamisessa.

Miten blokit suhtautuvat, jos kilpailija voittaa? Itsenäisyysmielisten joukosta kuuluu myös ääniä, että vastustajien voittoa ei voisi hyväksyä, koska parlamentti hajotettiin vastoin edellisten vaalien tahtoa.

Kataloniassa joulua ja kolmea itämaan tietäjää otettanee vastaan hämmennyksen, neuvottomuuden, tuskailun, pettymysten ja poliittisten kädenvääntöjen ja lehmänkauppojen keskellä.

Keväällä uudet vaalit? 

Kädenkäänteessä löytyvää ratkaisua kriisiin ei näytä olevan. Tuskaa tuskin suuresti helpottaa edes Katalonian vaalilaki, jonka mukaan on järjestettävä uudet vaalit, jos parlamenttiin ei saada kolmessa kuukaudessa aikaan toimivaa aluehallitusta.

Jatkuuko nykyisen tapainen pattitilanne: pykälä 155 pysyy voimassa, ja Katalonian henkinen jako syvenee ja katkeroituu? Yrittävätkö itsenäisyysmieliset jatkaa itsenäistymisprosessia keinolla millä hyvänsä, vai suostuvatko neuvottelemaan Madridin kanssa - mutta mistä? Itsenäistyminen ei Madridille yksinkertaisesti käy.

Muutetaanko perustuslakia niin, että Katalonia esimerkiksi voisi päättää omista verotuloistaan, ja sen oma identiteetti kirjaittaisiin kansien väliin?

On arvioita, että vuoden 2008 talouskriisi vyönkiristyksineen ei olisi niin merkittävä tekijä kuin yleensä sanotaan, verokysymyksestä ja työttömyydestä huolimatta.

Keskeinen itsenäisyyttä ajava voima on identiteetti ja oikea tai kuviteltu koettu historiallinen vääryys ja näihin liittyvät kertomukset. Tällaisten viime vuosina merkittävästi lisääntyneiden tuntemusten pehmittäminen rahalla ei välttämättä onnistu. Itsenäistymistä haluaa yli 40 prosenttia Kataloniassa asuvista ihmisistä. Iso vähemmistö – mutta vähemmistö.

Suostuisiko hallitus järjestämään kansanäänestyksen?

Jääkö pääministeri taas odottamaan?

Sitä vastustavat niin Rajoyn Kansanpuolue kuin merkittäväksi voimaksi nousemassa oleva keskustaoikeistolainen Kansalaiset-puolue, jonka linjanvetoja Rajoy joutuu pitämään silmällä. On myös vaikea nähdä, että kansanäänestykselle olisi yleistä hyväksyntää Katalonian ulkopuolella.

Rajoyta pidetään poliitikkona, joka odottaa ja katsoo miten tilanteet etenevät, ennen kuin toimii.

Rajoy on odottanut jo vuosia, että koko itsenäisyyshuuma lässähtäisi, noustuaan sen jälkeen kun Espanjan perustuslakituomioistuin hylkäsi Katalonian asemaa kohentavia lakipykäliä vuonna 2010. Rajoyn puolue vastusti näitä lainparannuksia.

Merkittävä enemmistö katalonialaisista on sitä mieltä, että alueen demokratia ei toimi lainkaan, tai toimii huonosti, on suhtautuminen itsenäistymishankkeeseen mikä tahansa. Tämänkin perusteella Rajoyn alkaa olla yhä vaikeampi vain odottaa ja odottaa, että aika jollakin poppakonstilla lutviuttaisi tilanteen normaaliin päiväjärjestykseen. Sellainen alkaisi näyttää neuvottomuudelta.

Vanhat stereotypiat taas pintaan

Suurin vastuu kun lopulta on Espanjan hallituksella, koska Katalonia on osa ”yhtä ja jakamatonta” Espanjaa, ja edelleen vain vähemmistö katalonialaisista haluaa siitä irti.

Koko Espanjan talous uhkaa kärsiä. Turismi on vähentymässä (ei vain Kataloniassa), ja ulkomaiset sijoittajat suhtautuvat aiempaa varauksellisemmin maahan.

Kataloniassa siellä syntyneiden ja muualta Espanjasta tulleiden näkemykset ja tuntemukset ovat usein vastakkaisia. Jälkimmäisten mielestä heitä ei aina hyväksytä ”täysivaltaisiksi” katalonialaisiksi. El País -lehden mukaan he ovat syntyperäisiä katalonialaisia useammin heikommin koulutettuja ja palkattuja, ja puhuvat enemmän espanjaa kuin katalaania.

Espanjassa suhteessa vauraita katalonialaisia pidetään etäisinä ja ylemmyydentuntoisina. Katalonialaisten mielestä muualla Espanjassa ei tehdä kunnolla tuottavaa työtä.

Me vastaan ne -ajattelu ja vanhat stereotypiat uhkaavat jälleen yleistyä koko maassa. Tästä käyköön esimerkkinä lippu.

Kukaan Kataloniassa käynyt ei ole voinut välttyä näkemästä itsenäisyysliikkeen lippuja. Samoin Espanjan lippuja näkyy entistä enemmän eri puolilla kuningaskuntaa.

Toisin kuin esimerkiksi Saksassa, missä vuoden 2006 jalkapallon MM-kisojen aikana ja sen jälkeen maan trikolorin liehuttaminen oli ja on vuosikymmenien jälkeen ok, ja merkitsee myönteisesti itsevarmaa uutta Saksaa, Espanjassa lippujen roikottaminen parvekkeilta ja ikkunoista luo henkisiä linnaleirejä.

Katsotaan miten torstaina äänestetään. Yllätysjoululahjoja vaaliuurnat tuskin tarjoavat.

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot