Mainos

Myrkytyksiä, työleirejä, teloituksia ilmatorjuntaohjuksella – Pohjois-Korean hallitsijasuvun historia on tahrittu verellä

Pohjois-Korean vallan huipulla on ollut tuulista jo aivan valtion syntyajoista lähtien. Hengestään ovat päässeet paitsi korkea-arvoiset upseerit ja poliitikot, viime vuosina myös johtajien sukulaiset.

Kommunistisilla valtioilla on osin huono maine siksi, että ne ovat usein sortuneet henkilökultin luomiseen ja tämän varjelemiseen ihmishenkien kustannuksella. Näin on käynyt esimerkiksi Josif Stalinin aikaisessa Neuvostoliitossa, Mao Zedongin Kiinassa ja Enver Hoxhan Albaniassa. Niin, ja Pohjois-Koreassa kaikkien Kimien alaisuudessa.

Dynastian isä Kim il-Sung

Kim Il-Sung oli Pohjois-Korean ensimmäinen johtaja ja pian 70 vuotta täyttävän Kim-dynastian ensimmäinen hallitsija. Hänen aikanaan Pohjois-Koreasta tuli se outolintu, mikä se edelleen on eli henkilökultin kautta johdettu sulkeutunut valtio.

Il-Sungin hallintokauden alussa 1950-luvulla maa oli kuitenkin verrattain kehittynyt, osittain paljolti 1900-luvun alun japanilaismiehityksen takia. Niinpä myös poliittinen ilmapiiri oli vahvojen tukijoiden, Venäjän ja Kiinan, avulla taattu.

Mutta eivät ajat tuolloinkaan hallinnon virkamiehille tai edes kansalle otolliset olleet.

Usein kun poliittinen turbulenssi alkoi, löydettiin sille syyllinen, joka tuomittiin usein pitkään vankeuteen, työleirille tai kuolemaan.

Kim Il-Sungin tuhoisaan politiikkaan luetaan kuuluvaksi myös kammottava käsky, jonka mukaan valtion viholliset on tuhottava kolmanteen sukupolveen saakka.

Julmalla politiikalla on ollut julmat seuraukset: YK:n ihmisoikeuskomission vuoden 2013 arvion mukaan noin 200 000 ihmistä, mukaan lukien naisia ja lapsia, on suljettuna Pohjois-Korean kuudelle suurimmalle työleirille.

Äärimmäinen nälkä näkyy teloituksissa

Seuraavan hallitsijan Kim Jong-ilin kaudella tiukka kuri koveni. Isää, Kim Il-Sungia, oli kuvailtu itsevaltaiseksi, mutta mieheksi, joka kuunteli muita. Kim Jong-il puolestaan toimi vahvasti oman päänsä mukaan ja kohteli eri mieltä olevia pettureina.

Kun suljetun valtion tärkein taloudellinen tukija, Neuvostoliitto, kaatui vuonna 1991, ajautui maa nopeasti nälänhätään. Tämä näkyy myös rajusti nousseissa teloitustilastoissa: järjestys oli pidettävä yllä keinolla millä hyvänsä.

Eteläkorealainen järjestö, joka tarkkailee Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta, on tilastoinut 1990-luvulla tapahtuneen 1559 teloitusta.

Tuolloin muun muassa maatalousasioista vastannut ministeri So Hwan-hi sai kuolemantuomion nälänhädän aiheuttamisesta. Tuomioistuimen päätöksen mukaan hän oli toiminut amerikkalaisten vakoojana 30 vuotta ja tarkoituksellisesti tuhonnut Pohjois-Korean maatalouden esimerkiksi ottamalla käyttöön vääriä siemeniä.

Monet pohjoiskorealaiset loikkarit kertovat nähneensä teloituksia nälänhädän aikaan.

International Federation of Human Rights (FIDH) kertoo raportissaan, että alle kymmenen vuotiaat lapset kutsutaan usein katsomaan teloituksia, jotta he oppisivat esimerkin kautta.

Pojasta polvi pahenee

Pohjois-Korean historia oli jo ennen viimeisimmän hallitsijan valtaannousua täynnä mielivaltaista tappamista, joka kohdistui pitkälti kansaan, jonka usko järjestelmään horjui.

Kim Jong-ilin valtakauden loppupuolella ja heti sen jälkeen alkaa näkyä tuoreimman hallitsijan, Kim Jong-unin kädenjälki.

Armeijan korkea-arvoisiin upseereihin kohdistuneet teloitukset lisääntyivät vauhdilla. Esimerkiksi eräs upseeri teloitettiin, koska oli "ilotellut" Kim Jong-ilin kuoleman jälkeen julistetun suruajan aikana.

Pohjois-Korean johdon veriteoista on vaikea kertoa tarkkoja lukuja, sillä maa yleensä hoitaa teloitukset salassa.

Viime vuoden loppupuolella eteläkorealainen ajatushautomo arvioi Kim Jong-unin tuominneen kuolemaan 340 ihmistä ensimmäisenä valtavuotetaan 2012. Poikkeavaa on se, että teloitetuista peräti 140 oli hallinnossa korkealle kivunneita virkamiehiä tai poliitikkoja.

Esimerkiksi Pohjois-Korean puolustusministeri on vaihdettu jo viidesti. Pesti lienee eräs maailman vaarallisimmista, sillä nykyisen puolustusministerin Ri Jong-gilin (jonka teloituksesta uutisoitiin virheellisesti vuosi sitten) edeltäjiä on teloitettu näytösluonteisesti esimerkiksi ilmatorjuntaohjuksella.

Sukulaiset kohteeksi

Kim Jong-unin kauden kenties tunnetuin teloitettu on kuitenkin hänen setänsä, Jang Song-thaek. Jang oli on muutama henkilö on kuitenkin tuomittu mediassa valtion viholliseksi ja teloitettu.

Vuonna 2013 teloitettu Jang oli kuulunut Pohjois-Korean hallinnon eliittiin jo Kim il-Sungin ajoista lähtien ja hänellä oli johtajana enemmän uskottavuutta kuin nuorella, johtajaksi astuneella Kim Jong-unilla.

Tämä lienee myös hänen kuolinsyynsä. Hänet tuomittiin kuolemaan maanpetturuudesta "Pohjois-Korean pahimpana vihollisena". 

Jangia on kutsuttu myös Pohjois-Korean viimeiseksi henkilöksi, joka olisi voinut käynnistää uudistuspolitiikan suljetun maan avaamiseksi ulkomaailmaan. Hän oli myös hyvin läheisissä väleissä noin viikko sitten salamurhatun Kim Jong-namin kanssa.

Myös Jangin vaimon ja hänen siskonsa kerrotaan tulleen myrkytetyiksi. Syyksi on arveltu sitä, että he kritisoivat Jangin raakaa kohtaloa.

Maailmaa noin viikko sitten kohahduttanut Kim Jong-unin velipuolen Kim Jong-namin murha on edelleen epäselvä. Esimerkiksi CNN:n haastattelemat pohjoiskorealaiset korkea-arvoiset loikkarit ovat arvioineet, että ei ole epäilystäkään, etteikö teon takana olisi Pohjois-Korea.

Tappaminen ja sen syyt mielivaltaisia

Ihmisoikeusjärjestö FIDH:n raportissa mainitaan useaan otteeseen, että ihmisiä tapetaan Pohjois-Koreassa mielivaltaisesti. Myös viimeisimmät esimerkit tukevat tätä.

Kim Jong-unin kerrotaan teloittaneen kilpikonnatilan pitäjän, koska hän selitti kilpikonniensa kuolemia Pohjois-Korealle kiusallisilla asioilla kuten ruoan- ja vedenpuutteella sekä sähkökatkoilla.

Neljä erään orkesterin jäsentä puolestaan tuomittiin kuolemaan sen vuoksi, että he olivat hallitsijan vaimon entisiä kollegoja.

FIDH arvioi raportissaan, että Pohjois-Koreassa on valtion perustamisen jälkeen teloitettu noin 3000 ihmistä.

Järjestö myös korostaa, että tietojen salaisuuden vuoksi on vaikea saada tarkkoja tietoja kuolemaantuomittujen määrästä.

Usein kuolemaantuomitut eivät saa reilua oikeudenkäyntiä, vaan heidät todetaan ykskantaan syyllisiksi ja tuomio pistetään täytäntöön välittömästi.

Juttu perustuu medialähteiden lisäksi International Federation of Human Rightsin raporttiin Pohjois-Korean kuolemantuomiokäytännöistä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot