Mainos
Mainos

Nato päätti laajentumisesta

Naton riitainen huippukokous pääsi lopulta sopimukseen kolmen ennakkosuosikin kutsumisesta jäsenneuvotteluihin. Valitut maat ovat Puola, Tsekki ja Unkari. Vaikka päätös lopulta pystyttiin tekemään, kokous oli takaisku monessa mielessä.

Päätöksenteko oli yllättävän hankalaa. Ranska tukijoineen viivytti päätöstä, eikä saanut läpi viimeistä vaatimustaan siitä, että Romania ja Slovenia mainittaisiin nimeltä ja seuraavalle Naton lajentumiselle annettaisiin aikataulu.

Yhdysvaltoja tukivat Britannia ja Saksa. Niiden periaatteen mukaan lajentumisen täytyy vahvistaa sotilasliittoa itseään. Naton etu on erityisesti amerikkalaisten mukaan tärkeämpää kuin Itä-Euroopan maiden turvallisuuden vahvistaminen.

Puola, Tsekki ja Unkari siis kutsutaan jäsenyysneuvotteluihin, joiden on määrä päättyä jo ensi joulukuussa. Täysjäsenyys turvatakuineen alkaa huhtikuussa vuonna 99, jolloin puolustusliitto täyttää 50 vuotta.

Pettyineimpiä Madridissa olivat tietysti Romania ja Slovenia. Pettyneitä ovat myös Baltianmaat, sillä ne eivät saaneet minkäänlaista lupausta pääsystä tulevaisuudessakaan lännen sotilaalliseen suojaan.

Clinton ylisti pätöstä

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ylisti Naton päätöstä kutsua Puola, Unkari ja Tshekki jäsenyysneuvotteluihin. Hänen mukaansa päätös merkitsee "valtavaa harppausta" kohti uutta jakamatonta ja demokraattista Eurooppaa.

Clinton peitteli Natossa syntynyttä riitaa siitä, pitäisikö laajentumisen ensimmäisellä kierroksella liittoon ottaa kolme vai useampia jäseniä. Yhdysvallat halusi rajoittaa uusien jäsenten määrän kolmeen, kun taas yhdeksän muuta maata halusi lukumäärän olevan viisi.
(MTV3/Merja Sundström-STT-Reuter)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme