Mainos

Nato pohtii rauhankumppanuuksien uudistamista - miten vaikuttaa Suomeen?

Kylmän sodan päättymistä seurasivat puolustusmenojen lasku Euroopassa ja sotilasliitto Naton toiminnan laventuminen globaalimmaksi. Ukrainan kriisin jälkeen terroristien jahtaaminen ja kriisinhallintaoperaatiot ovat väistyneet perinteiseen sotilaalliseen yhteenottoon valmistautumisen tieltä.

Kehitys vaikuttaa myös Suomen ja Ruotsin kaltaisiin Naton kumppanimaihin, jotka ovat olleet tiiviisti mukana esimerkiksi Afganistanin tänä vuonna päättyvässä Isaf-operaatiossa.

– Afganistan on ollut Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille mahdollisuus lähestyä Natoa. Kun vastaavaa ei ole näköpiirissä, täytyy löytää muita muotoja aktiiviseen osallistumiseen, sanoo Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Nato-asiantuntija Erik Brattberg puhelimitse Washingtonista.

Kyseessä ei ole vain kumppanimaiden vaan myös Naton intressi. Suomen ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Afganistanissa mukana olleet Suomi ja Ruotsi ovat omalta osaltaan tarjonneet Natolle sotilaallista kyvykkyyttä, josta halutaan pitää kiinni myös tulevaisuudessa.

– Nyt kehitetään erilaisia keinoja tulla lähemmäksi Natoa mutta kunnioittaen kumppanimaiden omia ongelmia täysjäsenyyden suhteen, Aaltola muotoilee

Kolmas tie jäsenyyden vaihtoehdoksi

Naton jäsenmaat kokoontuvat huippukokoukseen Walesiin ensi syyskuussa. Ukraina vienee edelleen päähuomion, mutta Brattbergin mukaan on mahdollista, että myös kumppanuusjärjestelmien uudistaminen nousee esille.

– Naton piirissä on jo pitkään keskusteltu tarpeesta jotenkin erotella kumppanimaita, luoda jonkinlainen 'kultakortti' niille maille, jotka ovat osoittaneet halua aktiivisesti tukea operaatioita, Brattberg kertoo.

Aika voisi ajaa joko–tai-väittelyksi menneen Nato-keskustelun ohi.

– Tällaiseen vahvennettuun kumppanuuteen osallistumisen ei pitäisi olla niin ristiriitainen aihe kuin Nato-jäsenyyden, Brattberg arvioi.

Mutta mitä tehdä, jos aktiivisuutta ei voi enää osoittaa kriisinhallintakentillä? Osallistua tiiviisti yhteisiin harjoituksiin ja panostaa omaan kansalliseen puolustuskykyyn, ruotsalaistutkija sanoo.

– Naton lähelle halutaan maita, joiden tiedetään kykenevän kantamaan vastuuta omasta ja kokonaisvaltaisemmasta puolustuksesta. Natossa löytyy ymmärrystä Suomen halulle löytää oma kolmas tiensä Venäjän välittömässä läheisyydessä, arvioi puolestaan Aaltola.

Turvatakuut jäävät nähtäväksi

Aaltolan mukaan tiivis mukanaolo esimerkiksi Naton kybertuvallisuuskehityksessä voisi olla Suomelle luonteva yhteistyömuoto.

Hän näkee tulevaisuuden Naton aiempaa monenkirjavampana – joustavana verkostojen kohtauspaikkana, jossa Nato pääsee hakemaan ja kumppanimaat tarjoamaan sotilaallisia kyvykkyyksiä.

Aaltolan mukaan jokin olennaisen tärkeäksi osoittautunut kumppanimaa voisi käytännössä jopa tulla Naton viidenteen artiklaan kirjattujen turvatakuiden piiriin – olematta muodollisesti sotilasliiton jäsen.

Brattberg puolestaan ei laskisi Naton ulkopuolella mitään turvatakuiden varaan, sen on hänen mielestään viimeistään Ukrainan kriisi osoittanut.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot