Mainos
Mainos

Tutkijat arvioivat Trumpin ja Niinistön tapaamista: Ei tiedetä mikä Trumpia kiinnostaa

Itämeren turvallisuus noussee esille, kun tänään illalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa Washingtonissa. Suomalaistutkija uskoo, että Niinistö saa yhdysvaltalaiskollegaltaan rauhoittavan viestin Itämereen liittyen.

– Suomi on panostanut nimenomaan kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa, ja myös yhteistyöhön Nato-kumppanuuden kautta. Tästä (Itämerestä) saadaan varmasti rauhoittava viesti, jo senkin takia, että puolustusministeriö Pentagon on vakain osa ulkosuhdehallintoa tällä hetkellä, arvioi MTV:n uutisille Kari Möttölä, vieraileva tutkija Eurooppa-tutkimuksen verkostossa Helsingin yliopistossa.

Suomi toimii nyt Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana, ja Niinistö nostanee esiin myös arktisen ulottuvuuden. Möttölän mukaan arktinen yhteistyö ei ole Yhdysvalloille keskeisimpiä aiheita, mutta uskoo, että Trump tuskin torjuu puheita arktisen ulottuvuuden merkityksestä Suomelle.

Venäjän sotilaallinen toiminta Itämerellä ja arktisella alueella on lisääntynyt Venäjän vallattua ja liitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014.

Ei tiedetä mikä Trumpia kiinnostaa

Yhdysvaltalaistutkija ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka hyvin Trump on selvillä ja kiinnostunut Itämerestä ja arktisesta alueesta.

– En tiedä. Törmäsin toisessa yhteydessä Henry Kissingerin presidentti Richard Nixonille laatimaan muistioon, kun presidentti Urho Kekkonen tuli tapaamaan Nixonia ensimmäistä kertaa Washingtoniin 1970. Muistio oli erittäin yksityiskohtainen koskien Kekkosen persoonallisuutta ja tiettyjä käsiteltäviä asioita ja taustoja. Median perusteella ei ole selvää, onko hän (Trump) kiinnostunut samankaltaisista seikkaperäisistä taustoista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Leo Michel.

Tutkijoilta on kysytty viime vuosina usein Suomen mahdollisesta jäsenyydestä puolustusliitto Natossa.

– Keskeinen kysymys on, ovatko hallituksenne ja kansalaiset enemmän kiinnostuneita olemaan osa liittolaisten sisäpiiriä joka miettii ja tekee päätöksiä yhdessä. Vai oletteko tyytyväisiä pienempään vaikutusvaltaan sisäpiirissä, mutta olette läheinen kumppani, Michel pohtii MTV:n uutisille.

"Ei painetta Nato-jäsenyydelle"

Tutkija Möttölän mukaan ainakaan Yhdysvaltain puolelta ei ole painetta Suomen Nato-jäsenyydelle. Maiden välinen puolustusyhteistyö kattaa niin puolustusvälinehankintoja, yhteisiä harjoituksia, tietojenvaihtoa kuin valmiutta antaa ja vastaanottaa apua.

– Voi sanoa, että se on eräänlaista korviketta Nato-jäsenyydelle. Siinä päästään jo niin lähelle yhteistyötä, ettei Yhdysvalloilla ole mitään erityistä tarvetta painostaa Suomea Nato-jäsenyyteen, varsinkaan kun Pohjois-Euroopan tilanteessa Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisiä kumppaneita.

Trump hermostutti Nato-liittolaisensa ja kumppaninsa myös Euroopassa jo vaalikampanjan aikaisilla puheillaan. Presidenttinä ollessaan hän on niitä korjaillut, mutta Atlantin itäisellä puolella leijuu yhä epävarmuus.

– Suomen kannalta hyvin keskeinen kysymys on, mikä on Yhdysvaltain johtajuus lännessä. Olemme nyt 25 vuotta opetelleet, että Suomi on osa länttä. Mutta nyt on tullut jollain tavalla epävarmaksi mitä se länsi on, jos Yhdysvallat ei enää ota johtajuutta, joka sillä tähän asti on ollut, Möttölä arvioi.

"EU:n on vahvistuttava"

Möttölä korostaa, että Euroopan unioni joutuu nyt vahvistamaan myös turvallisuus- ja puolustuspoliittista rooliaan Lännen johto on nyt kaksissa käsissä, EU:n ja Yhdysvaltojen käsissä, hän määrittelee.

Michelin mukaan Trump vaalikampanjansa aikana kyseenalaisti Naton yhden keskeisen pilarin eli viidennen artiklan eli sitoumuksen puolustaa jäsenmaata, jos sen kimppuun hyökätään.

Trump on sittemmin korjaillut lausuntojaan, mutta Euroopassa häntä enemmän luotetaan entiseen kenraaliin, puolustusministeri James Mattisiin ja ulkoministeri Rex Tillersoniin, jonka johtama ulkoministeriö tosin on tuuliajolla.

Toistaiseksi Trumpin retoriikasta ei ole seurannut räväköitä ulkopoliittisia irtiottoja, sekä Michel että Möttölä muistuttavat. Trump on jatkanut edeltävien hallintojen linjalla keskeisissä kysymyksissä, vaikkakin suhde Venäjään hiertää presidentin ja Yhdysvaltain kongressin suhteita.

"Ystäville pitäisi olla ennustettava"

– Trump on silloin tällöin sanonut, että on tärkeää olla vaikeasti ennustettava. En puhu kollegojeni puolesta, mutta moni asiantuntija on sitä mieltä, että tuo toimii joskus vihollisten kanssa, mutta sääntönä on, että pitäisi olla ennustettava, luotettava ja selkeä liittolaisten ja ystävien kanssa, Michel sanoo ja muistuttaa, että Washington tarvitsee yhä liittolaisiaan.

Kotimaassa Trump on poliittisesti kovassa myllyssä. Ulkopoliittiseen tulikokeeseen hän ei ole vielä joutunut, vaikka on haastanut niin Kiinaa kuin uhannut Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla.

– Ennen muuta kysymys on siitä, mikä on presidentti Trumpin kriisikäyttäytyminen, jos kriisi (Pohjois-Korean kanssa) syventyy. Toinen kysymys on Iran. Trump on asettanut Iranin ydinsopimuksen kyseenalaiseksi pikemminkin poliittisista kuin mistään järkiperäisistä syistä, koska sopimus toimii tällä hetkellä, Möttölä arvioi.

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot