Mainos
Mainos

Pelko ja vastarinta kytevät Burman luostareissa

Burmassa on jo pitkään kerrottu vitsiä miehestä, jonka ankara hammassärky ajaa naapurimaahan Thaimaahan apua hakemaan. Thaimaalainen hammaslääkäri kyselee kummastuneena, eikö Burmasta löydy yhtään hammaslääkäriä.

- Tottakai. Meillä on maailman parhaimmistoon kuuluvat hammaslääkärit. Meidän maassamme vain kukaan ei voi avata suutaan, miespolo vastaa.

Juttu on harvinaisen ajankohtainen nyt, kun maan vankiloissa viruu yhä joukoittain buddhistimunkkeja ja toisinajattelijoita viime syksyn demokratiamielenosoitusten jäljiltä. Maata 46 vuotta hallinneet sotilaat tukahduttivat munkkien johtamat rauhanomaiset mielenosoitukset verisesti.

Puoli vuotta myöhemmin maan uskonnollisen keskuksen Mandalayn luostareissa tunnelmat ovat vieläkin pelokkaat, vaikka kapinahenki kyteekin pinnan alla.

Osa luostareista on edelleen suljettuna, ja sotilasjuntta on läksyttänyt luostarien johtajat pitämään laumansa kurissa.

- Apottimme on kieltänyt meitä jatkamasta mielenosoituksia. Hän sanoi, että meidät ammutaan ja me kuolemme. Mitä me voisimme tehdä? Meillä ei ole aseita, sanoi 23-vuotias suuren luostarin munkki uutistoimisto Reutersille.

- Mutta jos saamme uuden tilaisuuden, teemme sen uudestaan. Tämä hallitus ei ole hyvä, nuori mies jatkoi.

Ei johtajaa

Entisessä pääkaupungissa Rangoonissa munkkeja pääsee tapaamaan lähinnä niin sanotuissa turvataloissa, joihin monet sotilasjuntan etsimät aktivistit ovat paenneet. Hekään eivät ole valmistelemassa uusia mielenosoituksia ensi elokuun 8. päiväksi, jolloin tulee kuluneeksi 20 vuotta kansannoususta, jolle juntta laittoi brutaalin lopun.

- Mitään suunnitelmia ei ole tehty, koska suurin osa aktivistimunkeista on vankilassa tai pakosalla, sanoi yksi maanalaista vastarintaa johtava munkki.

Sotilasjuntan mukaan vankilassa on 80 mielenosoituksiin osallistunutta, heidän joukossaan myös 27-vuotias U Gambira, Burman munkkeja yhdistävän liiton johtaja. Liitto oli aktiivisesti mukana viime syksyn liikehdinnässä.

Amnesty International sanoi tammikuussa, että puoli vuotta sitten pidätetyistä 700 on yhä telkien takana.

Kuppi nurin

Pidätyksistä ja pelosta huolimatta monet luostareista ovat kuin ruutitynnyrejä, jotka voivat räjähtää milloin tahansa. Kaikki uutistoimisto Reutersin haastattelemat munkit - niin Rangoonissa, Mandalayssa kuin läheisessä Sagaingissakin - sanoivat, etteivät he vieläkään ota vastaan almuja sotilasjuntan jäseniltä tai heidän perheiltään.

Viime vuoden demokratialiikehdintä sai alkunsa juuri patam nikkuijana kamma -käytännöstä eli vapaasti käännettynä almukipon kääntämisestä ylösalaisin.

Syvästi uskonnollisessa Burmassa almujen torjumista voisi verrata kristinuskossa seurakunnan ulkopuolelle sulkemiseen, ja siihen suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti.

Pannaan julistuksesta pääsee yksinkertaisesti anteeksi pyytämällä, mistä juntta on kieltäytynyt.

- Jos he eivät pyydä anteeksi, aloitamme uudelleen toimintamme, sanoi nuori munkki pakopaikassaan Rangoonissa.

- Ihmiset ovat tulossa entistä vihaisemmiksi. Heidän kärsimyksensä vaan kasvavat päivä päivältä eivätkä he kestä sitä enää.

Burmalaiset viettävät kahdesti munkin elämää

Vain harvat valitsevat munkin osan koko loppuelämäkseen. Tavallisesti nuoret miehet menevät luostariin kahdesti: ensin noviisiksi 10-20-vuoden iässä ja aikuistuttuaan ainakin kerran munkiksi.

Jokaisessa burmalaiskylässä on luostari, ja munkit toimivat yhteisön hengellisinä johtajina. He toimittavat myös tärkeät seremoniat häissä ja hautajaisissa.

Palvelujen vastapainoksi he saavat almuja ja lahjoituksia. Munkit eivät saa omistaa mitään eivätkä he saa käsitellä rahaa, joten he ovat täysin riippuvaisia almuista. Täydenkuun aikaan munkit voivat ottaa vastaan ruuan lisäksi myös uuden vaatekerran.

Jos munkit kieltäytyvät ottamasta vastaan almuja - kuten mielenosoitusten aikaan viime syksynä - he kieltävät almujen tarjoajalta mahdollisuuden ansaita hengellistä "luottoa".

- Almujen torjuminen on ankarin mahdollinen rangaistus, jonka buddhalainen voi langettaa, toteaa Myint Swe Britannian yleisradioyhtiön BBC:n burmalaisesta palvelusta.

Myint Swe on itse ollut luostarissa kolmesti. Hänen munkkikautensa ovat jääneet lyhyiksi, vain muutaman viikon mittaisiksi.

Munkit ovat usein puuttuneet politiikkaan. Perinne juontaa juurensa jo brittivallan vastustukseen 1930-luvulla.

(MTV3-STT-Reuters)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme