Mainos

Pohjanmeren makrillit uhkaavat karata ruotsalaisten ulottumattomiin Britannian EU-eron myötä

Kohtalonkysymys. Ruotsalaisten kalastajien edustaja ei kaunistele, kun hän selittää, mitä brexit voi pahimmillaan tarkoittaa sillin ja makrillin kalastajille. Lappu luukulle ja kalastusalukset laituriin.

Istumme Göteborgissa kalahallissa, jonka tiskistä näkee heti, että olemme Pohjanmeren emmekä Itämeren puolella Ruotsin rannikkoa. Kaupattavana on niin merianturaa, ärjyn näköistä kissakalaa kuin turskakaloja molvaa ja keilaa. Kalastus otetaan täällä vakavasti, mistä kertoo ehkä sekin, että kalahallia kutsutaan kirkoksi.

Paikalliset ovat seuranneet huolestuneina Britanniasta kuuluvia uhkauksia ottaa kalavedet takaisin haltuun, kun maa lähtee EU:sta keväällä 2019.

Niin Ruotsin kuin muidenkin rannikkovaltioiden kalastajat pelkäävät, että ne menettävät oikeutensa kalastaa Britannian vesillä, jos EU ja Britannia eivät pääse sopimukseen.

Makrilliparvet viihtyvät talvisaikaan syvissä vesissä ja tulevat Ruotsin rannikolle vasta lämpimällä. Ruotsalaiset kalastavat sen takia ison osan kaudestaan Britannian puolella.

–  Meidän kalastusaluksemme ovat vahvasti riippuvaisia pääsystä EU:n (Britannian) vesille. Noin 30 prosenttia kalastusalueesta kuuluu Britannialle, kalastajien etujärjestön SPF:n asiantuntija Reine Johansson kertoo STT:lle. SPF ajaa muun muassa makrillin ja sillin kalastajien asiaa.

Kehäkettukin ymmällään

Brexit-neuvotteluissa päästään puhumaan kaloista ja kalastusalueista vasta myöhemmin. EU-maat ja Britannia ovat jumiutuneet neuvotteluihin eron ehdoista, varsinkin rahasta sekä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta. Uusi kauppasuhde ja kalat sen mukana voidaan nostaa pöydälle aikaisintaan ensi vuonna.

Vuosikausia kalastusoikeuksia neuvotellut Johansson muistuttaa, että brexitin edessä kukaan ei voi sanoa olevansa kokenut. Yksikään maa ei ole aiemmin lähtenyt Euroopan unionista ja neuvotellut sen jälkeen itselleen uutta sopimusta.

Johansson ennakoi tiukkoja neuvotteluita, koska "kalavesien palauttaminen Britannialle" oli voimakas lyömäase brexit-kampanjassa. Hän toivoo, että Britannia muistaa kuitenkin kolikon kaksi puolta.

–  Ei kannata kuvitellakaan, että Britannia voisi vaihtaa EU:n markkinan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. He tarvitsevat tämän markkinan, Johansson suhteuttaa.

Pieni, mutta tärkeä ammattikunta

Sillin tai makrillin kalastuksesta saa Ruotsissa leipänsä yhä pienempi joukko.

SPF:n johtaja Anton Paulrud kertoo, että parvikalojen kiintiöjärjestelmää uudistettiin kymmenisen vuotta sitten, mikä johti kalastajien määrän romahtamiseen. Kalastusalusten määrä tippui reiluun 30:een, kun määrä aiemmin oli yli 80. Jäljelle jääneet kalastajat ovat kuitenkin nyt kantavammalla pohjalla, sillä elinkeino on selvästi aiempaa kannattavampi.

Kalastajien etujärjestö ei usko, että brexit-epävarmuus vaikuttaa vielä nuorten kalastajien urasuunnitelmiin. Brexit-äänestyksen jälkeen brittihallituksesta on sitä paitsi kuulunut toivoa herättäviä vaikkakin osin ristiriitaisia viestejä. Guardianin mukaan ympäristöministeri Michael Gove olisi myöntänyt, ettei saarivaltio pysty kalastamaan mertensä koko saalista itse.

Ruotsalaiset kalastajat vakuuttelevat luottavansa siihen, että sopimus syntyy.

–  Jos komissio epäonnistuu neuvotteluissa kalastuksesta, se on todella symbolista, ja se on symbolista myös Britannialle, Johansson murahtaa. 

Harrastajat manaavat kalan hupenemista

Pohjanmeren rannalla kalavesistä kisaa ammattilaisten ohella pieni joukko ruotsinsuomalaisia harrastajakalastajia.

Menneinä vuosikymmeninä seudulle on perustanut kotinsa iso joukko suomalaisia, joille kalastus on ollut yksi keino pitää yllä suomalaisia siteitä.

Göteborgin metsäisessä lähiössä seisoo iso kerhotalo, jossa pelataan mölkkyä, saunotaan ja punotaan suunnitelmia kalastuskisoihin, joita järjestetään rannikolla säännöllisesti. Kerran vuodessa lähdetään retkelle suomalaisen ystävyysseuran luo Varsinais-Suomeen.

Göteborgin seudun makrillin ja silakan ammattikalastajat ovat huolissaan brexitin vaikutuksesta ja siitä, pääsevätkö he enää Britannian vesille kalastamaan.

Rannikolla kymmeniä vuosia kalastanut Juhani Pöllänen toivoo, että lupa heltiäisi, koska harrastajakalastajille ei tahdo rannikon tuntumassa enää riittää saalista.

–  70-luvulla kun meni mihin tahansa rannalle tai saareen heittämään, sai kahden tai kolmen kilon turskia. Nyt saa ihan pieniä sinttejä, jotka menevät troolin silmästä läpi, manaa vieressä Heimo Pesonen.

Suomalaismiehiä harmittaa kovasti se, että ammattikalastajat putsaavat vedet pohjia myöten.

– Kun ne pohjatrooleilla vettää, ne pillaa pohjat ja vie kaikki kalat ja kutupaikatkin, Pöllänen arvostelee savolaismurteella, joka on säilynyt kymmenistä Ruotsin-vuosista huolimatta.

Göteborgissa asui muutaman vuoden takaisen tiedon mukaan vajaa 29  000 ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven suomalaista. Se on reilu viisi prosenttia kaupungin asukkaista.

Pöllänen ja Pesonen, kuten iso osa ruotsinsuomalaisista, lähestyy eläkeikää tai on jo eläkkeellä. Maahanmuuttoaallon ollessa voimakkaimmillaan 60–70-luvuilla tulijat olivat valtaosin nuoria aikuisia, jotka lähtivät Ruotsiin töiden perässä.

–  Minä kuulun vielä nuorisoseuraan, kun en ole vielä 65-vuottakaan, Pesonen hymähtää suomalaisen harrastusseuran vanhenemista.

Otsikkoa korjattu 26.11.2017 kello 10.52: Britannialla on käynnissä ero EU:sta, ei eurosta, kuten jutun otsikossa virheellisesti luki.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot