Mainos
Mainos

Poliittisesti jakautunut Unkari muistaa kansannousua

Monet kansannousun veteraanit ovat asettaneet kyseenalaiseksi sosialistipuolueen, Unkarin kommunistipuolueen perillisen, sopivuuden juhlallisuuksien isännäksi.

Unkarissa ovat tänään alkaneet 50-vuotisjuhlallisuudet, joissa muistellaan vuoden 1956 kansannousua. Maan syvä sisäpoliittinen kriisi uhkasi kuitenkin heittää varjonsa tilaisuuksille, joihin osallistuu suuri joukko ulkomaisia kutsuvieraita.

Oppositiopuolueet ja useat veteraanijärjestöt ilmoittivat jo vuosipäivän alla, etteivät he osallistu mihinkään tilaisuuteen, jossa esiintyy sosialisteja edustava pääministeri Ferenc Gyurcsany. Mielenosoituksia pääministeriä vastaan on järjestetty lähes päivittäin syyskuun puolivälistä lähtien, jolloin paljastui, että Gyurcsany oli valehdellut voittaakseen keväiset vaalit.

Monet ovat myös asettaneet kyseenalaiseksi sosialistipuolueen, Unkarin kommunistipuolueen perillisen, sopivuuden juhlallisuuksien isännäksi.

Presidentti Laszlo Solyom jakoi yhdessä Gyurcsanyn ja parlamentin puhemiehen Katalin Szilin kanssa valtiolliset kunniamerkit lähes 80 henkilölle, joista monet olivat kansannousun veteraaneja.

Monet veteraaneista kieltäytyivät kättelemästä pääministeriä ja Sziliä, joka myös edustaa sosialistipuoluetta.

Kansaa yhdistävä juhla

Juhlapuheessaan presidentti Solyom toivoi, että kansannousun vuosipäivästä voisi tulla koko kansaa yhdistävä juhla.

- Kansallisesta juhlasta voidaan puhua vain, jos kansa on hyväksynyt sen sydämissään ja jos se on osa kansakunnan tietoisuutta ja identiteettiä, hän huomautti ja kysyi, milloin kansannousun vuosipäivästä voisi tulla tällainen kansaa kokoava juhla.

Päätapahtumat järjestetään huomenna, varsinaisena vuosipäivänä. Tasan 50 vuotta sitten Unkarin salaisen poliisin joukot avasivat tulen kohti opiskelijoita, jotka vaativat uudistuksia ja neuvostojoukkojen vetämistä maasta. Lähes 3000 unkarilaista kuoli neuvostojoukkojen kukistamassa kansannousussa, jonka jälkeen arviolta 200 000 unkarilaista pakeni maasta.

Vuosipäivän viettoon osallistuu valtuuskuntia yli 50 maasta. Kutsuvieraiden joukossa on 18 eurooppalaista presidenttiä, heidän joukossaan myös Suomen Tarja Halonen, kaksi pääministeriä, Norjan ja Espanjan kuninkaat sekä EU:n komission ja Naton johtajat.

(MTV3-STT-AFP-DPA-AP)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme