Mainos
Mainos

Ruoan hinta maailmalla pysyy korkeana

Ruoan hinta pysyy kalliina tänä ja ensi vuonna, arvioi YK:n ruokajärjestö FAO. Hinta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä aivan yhtä korkealla kuin ennätysvuonna 2011.

Järjestön mukaan ruoka saattaa kuitenkin kallistua merkittävästi tämänhetkisestä, jos sadot epäonnistuvat, sillä ruokavarastot eivät ole täynnä. FAO:n hintaindeksikoriin kuuluu mm. vilja- ja öljykasveja sekä meijeri- että lihatuotteita.

Kovat kuivuudet tärkeillä viljantuotantoalueilla viime vuonna nostivat hintoja ja pelkoja vuoden 2008 ruokakriisin uusiutumisesta. Siltä on kuitenkin toistaiseksi vältytty.

Samaan aikaan ihmiskunta haaskaa valtavat määrät ravintoa. Brittiläisen Institute of Mechanical Engineersin (IME) mukaan maailman vuosittainen ruokatuotanto on noin neljä miljardia tonnia. Siitä 1.2 - 2 miljardia tonnia päätyy muualle kuin lautaselle. Kehittyvissä maissa ravintoa tuhoutuu erityisesti sadonkorjuussa ja varastoinnissa. IME:n mukaan esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa riisisadoista haaskaantuu 37-80 prosenttia.

Teollisuusmaissa puolestaan kuluttajat heittävät syömäkelpoista ruokaa roskikseen, ja kaupat ovat tarkkoja tuotteiden ulkonäön ja muiden standardien kanssa. IME:n mukaan rikkaissa maissa 30-50 prosenttia kaupasta ostetusta ruoasta päätyy turhaan roskikseen. Lisäksi monella kuluttajalla menevät sekaisin käsitteet "parasta ennen" ja viimeinen käyttöpäivä".

Ruokatuotanto puhuttaa

Ruokatuotanto on puhuttanut myös Helsingissä parhaillaan pidettävillä Tieteen päivillä.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi muistutti että ruoan hintaan vaikuttavat monet tekijät. Hän listasi sääolot ja ruokavarastot, kysynnän muutoksen ja siinä erityisesti biopolttoaineiden kysynnän ja Kiinan soijantuonnin.

Niemen mukaan hintaan vaikuttavat myös ruokamarkkinoiden joustamattomuus ja hallitusten harjoittama kauppapolitiikka kotimarkkinoiden suojaamisineen. Merkittäviä tekijöitä ovat myös öljyn hinta ja Yhdysvaltain dollarin kurssi.

Puhutaan paljon myös hyödykejohdannaisten ja muun spekulaation vaikutuksista, mutta hänen mukaansa ei ole paljon tutkittua näyttöä siitä, että tällainen spekulaatio vaikuttaisi hintaan pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuuden suuriksi haasteiksi hän nosti mm. ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöineen, väestönkasvun, köyhyyden, energia- ja vesikysymykset ja ympäristön kuormituksen.

Vuonna 2050 maapallon väestömäärän ennustetaan olevan 9.1 miljardia. Väestömäärän kasvun lisäksi sinänsä painetta ruoantuotantoon ja ruokaturvalle asettaa vaurastuminen erityisesti suurissa kehittyvissä maissa kuten Intiassa ja Kiinassa. Kulutus lisääntyy ja monipuolistuu erityisesti silloin kun ihmisen päiväansiot nousevat alle kahdesta dollarista 2-10 dollarin välille.

– Maailmalla on isot haasteet ruoantuotannon lisäämiseksi, että pystytään kattamaan kysyntää väestönkasvun ja vaurastumisen seurauksena. Mutta on meillä mahdollisuudet tuotannon tehostamiseen. Varsinkin monissa kehittyvissä talouksissa on mahdollista nostaa satotasoja ja siten parantaa ruokaturvaa, Niemi totesi.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme