Mainos
Mainos

Ruotsin puolustusvoimat: Lisärahasta tarvitaan päätöksiä tai riskinotto lisääntyy

Ruotsin puolustuskyvyn kasvattamisesta ja puolustuksen lisärahoituksesta tarvitaan pitkän linjan päätöksiä vuoteen 2020 mennessä, linjaa Ruotsin puolustusvoimat. 

Kontra-amiraali Jonas Haggrenin mukaan riskinotto lisääntyy, jos Ruotsissa ei tehdä puolustuskykyä kohottavia päätöksiä ehdotetulla aikataululla. 

– Jos jatkamme nykyisellä puolustuspoliittisella ja taloudellisella linjalla, puolustuskykymme tulee heikentymään, sanoi Haggren perjantaina STT:lle. 

Puolustuksen kustannuspaineita lisää muun muassa se, että puolustusmateriaalin hankinta ja ylläpito maksavat entistä enemmän. Myös henkilöstökustannuksiin kaivataan lisärahaa. 

Ruotsin puolustusvoimat ei vielä halua linjata, miten suuria lisäpanostusten pitäisi olla. Haggren sanoo, että maan hallitukselle toimitetaan laskelmia asiasta myöhemmin. 

– En halua (vielä) arvioida, miten suurista (kustannuksista) puhutaan. Palaamme kysymykseen tulevina vuosina. 

Rahat huvenneet 

 Vielä 1990-luvun loppupuolella Ruotsin puolustusmäärärahat olivat parin prosentin tienoilla bruttokansantuotteesta, mutta 2000-luvun aikana summa laski yhden prosentin tuntumaan. 

Suomessa puolustusbudjetin osuus on ollut viime vuosina 1,3-1,4 prosenttia bkt:stä. 

Ruotsissa sorvattiin viime keväänä laaja poliittinen sopu puolustuksesta vuosille 2016-2020. Laskelmien mukaan puolustusrahat pysyvät sopimuskaudella suunnilleen entisellä tasolla tai jopa putoavat hiukan bkt:hen suhteutettuna. 

Ruotsin puolustusministeriöstä ei perjantaina lähdetty arvioimaan sitä, onko puolustusrahoihin tulossa korotuksia nykyisen sopimuskauden jälkeen. 

Seuraavan kerran puolueiden on tarkoitus päättää rahoituksesta vuonna 2020, kerrottiin Ruotsin puolustusministerin esikunnasta STT:lle. 

Venäjällä keinoja 

Varoitus heikkenevästä puolustuksesta nousee esiin Ruotsin puolustusvoimien pitkän aikavälin analyysiraportissa, joka on toimitettu maan hallituksen käyttöön. 

Raportin päätösmuistio ja yksi liitteistä ovat julkisia, mutta kaksi muuta liitettä on leimattu salaisiksi ja tarkoitettu ainakin hallituksen käyttöön. 

Vuoteen 2035 ulottuvassa julkisessa analyysissa uskotaan, että Venäjä jatkaa sotilaallisten kykyjensä kasvattamista myös vuoden 2020 jälkeen ja että maalla on eniten vaikutusta Itämeren turvallisuuteen vielä 2030-luvun puolivälissäkin. 

Raportin mukaan Venäjän katsantokantaan mahtuvat laajasti sotilaalliset ja ei-sotilaalliset vallankäytön keinot: myös informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun puuttuminen epäsuoria reittejä. Avoimia läntisiä yhteiskuntia pidetään haavoittuvina. 

– Tässä on vaarallista se, että Venäjällä on kasvanut kyky yhdistää tai koordinoida näitä (erilaisia) työkaluja ja kykyjä vaikuttaakseen toisiin maihin, sanoo Haggren.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme