Mainos
Mainos

Ruotsin puolustusvoimiin luvassa muutoksia

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Owe Wiktorin kaavailee suuria muutoksia Ruotsin puolustusvoimiin. Hän jättää ehdotuksensa hallitukselle 12. lokakuuta.

Ruotsin hallitus ja valtiopäivät arvioivat ensi vuonna ne uhat, jotka nykyään kohdistuvat Ruotsiin. Sen pohjalta on määrä pohtia, millaisen puolustuksen Ruotsi tarvitsee. Hallituksen tilaama komentajan selvitys kattaa kaikki alueet ja se yltää vuoteen 2010. Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän armeijan huono tila ovat vähentäneet sotilaallista uhkaa Ruotsia kohtaan, arvioivat hallitus ja asiantuntijat. Se otettiin huomioon jo puolustusvoimia koskevissa supistuksissa vuonna 1996.

Koska tuo uhka on vähentynyt entisestään, esittää puolustusvoimien komentaja Ruotsin puolustuksen suunnittelua uudelleen. Ruotsin radion tietojen mukaan yksi ehdotus sisältää prikaatien määrän vähentämisen 13:sta kuuteen. Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi varuskuntien lakkauttamista useilla paikkakunnilla. Sitä vastustetaan varmasti niillä paikkakunnilla, jotka joutuisivat luopumaan varuskunnistaan. Ehdotus johtaisi myös siihen, että Ruotsin puolustusteollisuus saisi aiempaa vähemmän tilauksia. Komentajan tavoitteena on kuitenkin uudenaikainen puolustus.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan laivaston alusten määrää vähennettäisiin, kun taas ilmavoimat saisivat pitää suunnitellun määrän JAS-koneita. Hallitus on pyytänyt komentajaa selvittämään myös näköpiirissä olevia uusia uhkia, joita voi ilmaantua nyt, kun maahantunkeutumisen uhka on poissa. Hyökkäysuhan ei pidä enää hallita koko puolustuksen järjestämistä, joskin sellaisen ilmaantumiseen uudelleen on varauduttava.

Uusia uhkia voivat aiheuttaa terroristit joukkotuhoaseineen tai se, että jokin kaukainen konflikti voi koskettaa Ruotsia. Komentajaa on pyydetty arvioimaan, miten Ruotsi pystyy kohtaamaan uudet uhat. Lisäksi hän arvioi Ruotsin kyvyn osallistua kansainväliseen toimintaan rauhan säilyttämiseksi. Ruotsin hallitus haluaa osallistua kansainväliseen toimintaan nykyistä enemmän, mutta kansainvälinen toiminta on kallista.

Hallitus on pyytänyt komentajaa selvittämään myös varusmiesten määrää. Vuosittain koulutetaan 38 000 asevelvollista, mutta heitä kaikkia ei enää tarvita. Komentaja ei kuitenkaan aio esittää yleisen asevelvollisuuden poistamista, sillä se olisi poliittisesti mahdotonta. Komentajan odotetaankin jakavan asevelvolliset kahteen osaan: suurin osa suorittaisi vain kolmen kuukauden varusmiespalvelun ja 15000 nuorta houkuteltaisiin pidempiaikaiseen palvelukseen hyvää palkkaa ja arvostettua päästötodistusta vastaan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme