Mainos
Mainos

Schröder: EU:n perustuslaki ei ole kuollut

EU-maiden johtajat neuvottelevat Brysselissä unionin rahoituksesta ja perustuslain kohtalosta. Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin mukaan väitteet perustuslain kuolemasta ovat täysin vääriä.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder tyrmää epäilyt siitä, että EU:n perustuslakia oltaisiin kuoppaamassa Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen.

- Uskon vakaasti, että kommentit, joita kuulee Euroopan parlamentissa tai muualla, perustuslain kuolemasta ovat täysin vääriä, Schröder muotoili kansanedustajille osoittamassaan puheessa Berliinissä.

EU:n huippukokous käsittelee päivän aikana Brysselissä kahta mittavaa haastettaan, perustuslain kohtaloa ja rahoituskiistaa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, että loppumetreillä Suomen kannalta tärkein kysymys on EU:lle menevän nettomaksun koko. Joissakin esityksissä Suomen vuotuinen nettomaksu olisi noussut jopa 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mitä Suomi ei ole valmis hyväksymään.

- Me tähtäämme noin 0,2-0,3 prosentin haarukkaan mahtuvaan ratkaisuun, Tuomioja sanoi eilen selostettuaan neuvottelutilannetta eduskunnan suurelle valiokunnalle.

Euroissa laskien 0,5 prosenttia BKT:sta olisi vajaat 750 miljoonaa euroa. Suomen hyväksymä haarukka liikkuu 300-450 miljoonan tienoilla. Lisäksi Suomella on muutosvaatimuksia maaseudun kehittämisrahojen ja Itä-Suomen aluetuen tason osalta.

Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker puhui sovun mahdollisuudesta varsin synkeään sävyyn EU:n parlamentin talousvaliokunnassa. Tuomioja ei ollut silti valmis heittämään kirvestä kaivoon.

- Sekin voi olla tapa, jolla puretaan ennakko-odotuksia ja vähennetään paineita, Tuomioja pohdiskeli Junckerin tarkoitusperiä.

Tuomiojan mukaan rahoituskehyksen loppusumman taso tuskin enää muuttuu olennaisesti siitä 1,06 prosentista unionin bruttokansantuloa, jota Luxemburg on esittänyt. Tähän tasoon alkavat suostua myös suuret nettomaksajat, jotka olivat vaatineet menojen kuromista yhteen prosenttiin.

Luxemburg julkisti eilen viimeisimmän esityksensä lähivuosien rahoitukseksi. Suomen kannalta esitys oli aluetukien osalta positiivinen, sillä Itä-Suomen erityisasema tunnustettiin siinä selvästi. Esityksen mukaan Itä-Suomen tuet laskisivat asteittain vuoteen 2013 asti, mutta selvästi pelättyä loivemmin. Pohjois-Suomi ei saa aivan yhtä hyvää erityisasemaa, mutta sekin saa lisätukea muiden rikkaiden EU-maiden alueihin verrattuna harvan asutuksen ja syrjäisen sijainnin perusteella. Suomen kannalta kielteisempää on maaseudun kehittämisvarojen selkeä leikkaus.

Huippukokouksen loppurutistus saattaa tosin katketa aikapulaan, sillä Junckerin pitäisi viimeistään lauantaina aamulla lähteä EU:n ja Kanadan huippukokoukseen Kanadaan. EU-maiden pitäisi sopia rahoituskehyksistä yksimielisesti.

Ratifiointitauolle takaraja

Huippukokouksen toinen pääaihe on EU:n perustuslain kohtalo sen jälkeen kun sekä Ranska että Hollanti hylkäsivät sen kansanäänestyksissään. Jäsenmaiden odotetaan yleisesti ehdottavan taukoa perustuslain ratifioinnille. Jäsenmaat voisivat tauon aikana itse päättää, haluavatko ne jatkaa lain kansallista vahvistamista. Toistaiseksi ei tiedetä, miten pitkä ratifiointitauko olisi, ja mitä sen jälkeen tehtäisiin. Perustuslaki ei tule voimaan ilman kaikkien maiden hyväksyntää.

Tuomiojan mukaan tuumaustauko on nyt paikallaan, mutta tauolla on oltava takaraja. EU-maiden johtajien ei pitäisi nyt kilpailla synkistelyssä.

Suomi haluaa huippukokouksen päättävän, että perustuslain kohtaloon palataan huippukokoustasolla viimeistään ensi vuonna, ulkoministeri sanoi.

-Silloin ei tarvitsisi joka kokouksessa palata asiaan, vaan olisi selvästi tiedossa, milloin siihen palataan, Tuomioja sanoi.

Suomi jatkaa toistaiseksi sopimuksen ratifioinnin valmistelua niin, että hallituksen esitys on elokuussa valmis annettavaksi eduskunnalle.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme