Mainos
Mainos

Kätilö Jaana Laine lähtee kahden päivän varoitusajalla Bangladeshiin pakolaisleirille – luvassa vähintään 12 tunnin työpäiviä

Kätilönä työskentelevä Jaana Laine sai sunnuntaina puhelinsoiton, jossa häntä pyydettiin lähtemään Bangladeshiin auttamaan Myanmarista tulleita pakolaisia. Kahden päivän päästä Laine istuu Suomen Punaisen Ristin (SPR) toimistolla Helsingissä ja odottaa illalla Bangladeshiin lähtevää lentoa.

– Jännittää, koska en tiedä mitä on odotettavissa. Olo on kuitenkin rauhallisempi kuin kolme vuotta sitten, kun lähdin pakolaisleirille Jordaniaan, SPR:n avustustyöntekijänä toimiva Laine kertoi tiistaina.

– Tavarani olivat yhdellä hyllyllä valmiina odottamassa. Emme vielä tiedä, missä majoitumme, mutta makuupussi ja moskiittoverkko ovat mukana.

Laine suuntaa seitsemän muun terveydenhuollon ja lääketieteen neuvonantajan kanssa Bangladeshin ja Myanmarin rajan lähellä sijaitsevaan Cox’s Bazariin. Alueella on yli 400 000 Myanmarista elokuun jälkeen Bangladeshiin paennutta rohingya-muslimia. Heistä suurin osa on naisia ja lapsia.


Vähintään kahdeksan tuntia unta

SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikön Andreas von Weissenbergin mukaan SPR sai kansainvälisen avunpyynnön Bangladeshissa toimivalta Punaiselta Puolikuulta. Suomalaiset työskentelevät Bangladeshissa yhteisessä sairaalassa Norjan Punaisen Ristin työntekijöiden kanssa.

SPR:n on tarkoitus olla Bangladeshissa neljä kuukautta. Yksittäiset työntekijät ovat kuitenkin paikalla neljä viikkoa, koska työ on niin raskasta.

Laineen mukaan työpäivät ovat vähintään 12 tunnin pituisia.

– Työt aloitetaan, kun päivä sarastaa. Pimeyden laskeuduttua aloitamme hallinnon työt, Laine kertoo.

– Ohjeistamme työntekijöitä, että heidän pitää nukkua vuorokaudessa vähintään kahdeksan tuntia, von Weissenberg puolestaan sanoo.

SPR:n mukaan pakolaisten tilanne alueella on erittäin vakava ja avulla kiire. SPR:n katastrofirahastosta on myönnetty 500 000 euroa pakolaiskriisin hoitamiseen.

Myanmarista Bangladeshiin on paennut lyhyen ajan sisällä yli 400 000 rohingya-muslimia, joista suuri osa on naisia ja lapsia.

Henkisestä puolesta huolehditaan

Avustustyöntekijät työskentelevät vaikeissa olosuhteissa. Bangladeshissa on meneillään monsuunikausi, mikä tarkoittaa kuumia ja mutaisia olosuhteita.

Terveydenhoitohenkilökunta työskentelee telttaan rakennetussa sairaalassa.

– Työ on aluksi fyysistä, kun alamme rakentaa sairaalaa. Yhteishenki on tärkeä asia. Helpottaa, että siellä on tuttuja töissä, Laine sanoo.

Myanmarista paenneet rohingyat ovat kohdanneet väkivaltaa ja vainoa, ja monet ovat henkisesti äärirajoilla. Von Weissenbergin mukaan pakolaisten henkistä hyvinvointia on ryhdytty huomioimaan enemmän viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Kun niin paljon ihmisiä on samassa paikassa, voi se kääntyä frustraatioksi ja tappeluita voi esiintyä. Ihmiset yleensä ymmärtävät, että kun annetaan työrauha, saadaan palveluita. Meidät nähdään yleensä hyvällä tavalla.

Paljon aliravittuja lapsia

Laineen mukaan ihmiset kaipaavat empatiaa ja ovat kiitollisia saatuaan kosketusta.

– Minulla on kiitollinen työ kätilönä, lapsen syntymä on aina iloinen asia sairaalalle ja perheelle, vaikka olosuhteet ovat mitkä ovat.

Pakolaisleirien olosuhteet eivät ole vastasyntyneelle kaikkein otollisimmat, kun erilaisten epidemioiden leviämisen riski on suuri. Leireillä on myös paljon aliravittuja lapsia.

– Täytyy toivoa, että äiti imettää, eikä äidinmaitoa korvata mutavedestä tehdyillä korvikkeilla, Laine kertoo.

Lohjan sairaalassa työskentelevä Laine on ollut SPR:n avustustyöntekijänä myös Kreikassa ja Jordaniassa. Mikä saa hänet lähtemään kerta toisensa jälkeen haastaviin olosuhteisiin?

– 20 vuotta kätilönä työskenneltyäni halusin nähdä tämän työn erinäkökulmasta. Halusin nähdä myös eri kulttuureja. Haastetta työhön. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme