Mainos
Mainos

Suomalaisasiantuntijat pitävät Macronin sähköpostimurtoa hybridivaikuttamisena – "Riskejä on myös Pohjoismaissa"

Ranskassa tutkitaan yhä Emmanuel Macroniin kohdistunutta tietomurtoa, joka paljastui juuri ennen äänestystä. Suomalaisasiantuntijat pelkäävät, että vaaleihin vaikuttaminen tietomurtojen ja kyberiskujen kautta on tullut jäädäkseen, ja riski on olemassa myös Suomessa ja Pohjoismaissa. Vakavimmat riskit nähdään sähköisiin vaalijärjestelmiin murtautumisessa.

Macronin kampanjaan kohdistuneen tietovuodon tekijäksi epäillään Independent-lehden mukaan samaa hakkeriryhmää, joka toteutti myös Yhdysvaltain demokraattipuolueeseen kohdistuneen tietomurron.

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja näkee Ranskan tapauksen
hybridivaikuttamisena.

– Kun haetaan sähköpostitietoja, kuten Ranskassa nyt väitetään
haetun – ja näin on varmaankin tapahtunutkin – silloin ollaan
kybervaikuttamisen puolella. Sen jälkeen niitä julkaistaan ja pyritään
luomaan toivottu mielikuva – silloin ollaan informaatiovaikutuksen
puolella. Ja kun sitten pyritään etsimään tiettyjä heikkouksia ja
saamaan aikaan haluttu vaikutus itse asiaan, niin siitä kyllä tulee
hybriditapahtuma, arvioi valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari
Ylitalo
.

Rovaniemellä oli maanantaina koolla runsaasti suomalaisia
turvallisuusalan asiantuntijoita Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunta MTS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan seminaarissa.

"Informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa"

Monet asiantuntijoista pitivät todennäköisenä, että Ranskan ja
Yhdysvaltain tyyppistä vaalivaikuttamista tapahtuu vielä Suomessakin.

– Kyllä sanoisin, että se on täysin mahdollista ja se tietysti voi
tapahtua hyvin monella tavalla ja tasolla. Tällainen
informaatiovaikuttaminen on mielestäni jatkuvaa ja saa monia
muotoja, totesi suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen, joka toimi
Suomen Moskovan-suurlähettiläänä vuosina 2012-2016.

Yhdysvaltojen osalta Himanen uskoo, että on jo toteen näytetty, että
presidentinvaaleihin on pyritty vaikuttamaan.

– Tiedusteluviranomaiset eivät tietysti julkisuudessa juuri kommentoi
niitä konkreettisia yksityiskohtia, mutta itse pidän
kyllä osoitettuna, että venäläiset toimijat, venäläiset tahot,
myös venäläiset viranomaiset ovat tällaista toimintaa tehneet eli
kyber-keinoin tunkeutuvat tietojärjestelmiin ja pyrkivät sitä kautta
saamaan haluttuja vaikutuksia aikaan, Himanen toteaa.

"Vaikuttaminen tullut jäädäkseen"

– Pääministeri Sipilää lainatakseni kyllä pidän todennäköisenä että myös Suomi kohteeksi vielä joutuu, totesi myös Viestintäviraston
kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Saarimäki uskoo, että vaaleihin vaikuttaminen on tullut jäädäkseen.

– Siltä se vaikuttaa. En enää muista viime ajoilta sellaisia vaaleja,
joissa ei olisi tällaisia epäilyjä esitetty.

Suomen osalta riskit ovat Saarimäen mukaan vielä isompia, sillä Suomi on Euroopan toiseksi digitalisoitunein maa. Digitalisaation hyötyjen kääntöpuoli on se, että esimerkiksi hakkerointi-iskulla
saatettaisiin saada aikaan mittavaa haittaa yhteiskuntaan.

Vakavimmat riskit verkkoäänestämisessä

Muissakin maissa kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa on jo huolestuttu
vaaleihin vaikuttamisesta. Ruotsissa on käyty aiheesta
suorasukaistakin keskustelua. Suurinta vahinkoa syntyisi, jos joku
hakkeroituisi sähköisiin vaalijärjestelmiin.

– Siinä mielessä itse suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että
siirtyisimme sähköiseen äänestämiseen. Jos lankeaa pienikin epäilyksen häivä siihen, että annetut äänet tulevat laskettua täsmälleen oikein – jos tulee pienikin epäilyksen häivä – se horjuttaa koko vaali-instituutiota, varoittaa suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen.

Jari Ylitalo erottaisi kuitenkin sähköisen äänestämisen internetin
kautta tapahtuvasta äänestämisestä.

– Olen kyllä suurlähettilään kanssa hyvin samoilla linjoilla.
Äänestäminen ja vaalitulos on demokratian kulmakivi. Jos siihen tulee
pienikin särö siihen luottamukseen, ja epäilyksen siemen saadaan
kylvettyä että pitääkö tulos paikkansa, niin sen korjaaminen on
todella vaikeaa, Ylitalo toteaa.

– Mutta voidaanko sähköisellä puolella mennä eteenpäin? Ehkä voidaan, mutta entä internetin yli? Se on jo toinen juttu.

Kuinka Macronin vaalivoitto vaikuttaa Suomeen? Alla video Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin vierailusta maanantain Seitsemän uutisissa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme