Mainos
Mainos

Suomalaiset hermostuivat Kyproksen kriisistä: Talletussuojaa ei saa rikkoa

Kyproksen kriisin ratkaisuja seurataan tarkasti myös Suomessa. Väläytys talletussuojan murtamisesta hermostuttaa.

– Vanhana miehenä en voi ymmärtää, että tullaan toisen kurkkuun kiinni ja sanotaan, että maksa mun velkani, toteaa ohikulkija Helsingin keskustassa.

Kansalaisille 100 000 euron talletussuoja on lupaus, jota ei saa eurokriisinkään melskeissä rikkoa.

– En hyväksy veroa alle sadantonnin säästöihin, sanoo Karl Perklén.

Myös Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä lain takaamasta talletussuojasta ei saa tinkiä.

– Kyproksen tilanteessa on lähdetty aika lailla vaaralliselle tielle, kun on väläytetty mahdollisuutta puuttua myös alle 100 000 euron talletuksiin.

Vaikka Kyproksen parlamentti on torjunut esityksen talletusten verosta, luottamus pankkisäästämiseen horjuu myös muissa kriisimaissa kuten Italiassa ja Espanjassa.

– Siellä joudutaan nyt rauhoittelemaan tallettajia, että talletussuoja on edelleen voimassa. Toistaiseksi ei ole merkkejä mistään merkittävämmästä talletuspaosta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Asiantuntijat toppuuttelevat pelkoja Suomessa

Asiantuntijat toppuuttelevat pelkoja siitä, että talletusuojaa voitaisiin murtaa myös Suomessa. Se edellyttäisi lain muuttamista eduskunnassa. Mutta tabun murtaminen on Kuoppamäen mielestä hankala päätös Euroopan pankkiunionin kannalta.

– Kypros on yksi euroalueen maista ja voi ajatella, että politiikkaa, jota sovelletaan siellä, saatettaisiin soveltaa jossain muuallakin.

Kuoppamäki arvostelee talletusverokaavailuja myös sen kohdentumisista kaikkien Kyprosten pankkien talletuksiin.

– Ei ole ollut mitään väliä sillä, minkälaisessa pankissa on pitänyt rahansa. Eli onko pitänyt ne vakavaraisessa pankissa vai pankissa, joka maksaa hieman korkeampia tuottoja.

Kyproksella kaksivuotiselle talletukselle on maksettu keskimäärin 4,7 prosentin tuottoa, Suomessa 1,25 prosenttia.

Kuoppamäki muistuttaa, että tallettajankin pitäisi harkita riskiä, jos pankki tarjoaa selvästi keskimääräistä korkeampaa korkoa talletuksille.

– Jos tämmöisiä kyprosmaisia lukemia 4-5 prosentinkin talletustarjouksia alkaisi näkyä, niin pitäisin sitä aika huolestuttavana.

Kriisiin löydyttävä ratkaisu pikaisesti

Kuoppamäen mielestä Kyproksen kriisiin pitäisi löytää ratkaisu viikon kuluessa.

– Luulen, että Kyprokselle tehdään vielä viimeinen tarjous, jossa kaikkein pienimmät talletukset suojattaisiin. Eli talletussuojat tulisivat niihin voimaan mutta suuremmilta talletuksilta leikattaisiin hieman enemmän.

Ilman sopua Kypros romahtaa varmasti.

– Jos Kypros ei siihen suostu, siellä on edessä pankkijärjestelmän romahtaminen ja jonkunlainen konkurssi.

Mutta mitä tapahtuu, kun Kyproksen pankit avaavat ovensa? Nyt ne ovat kiinni, sillä yhdenkään pankin holvissa ei ole niin paljon rahaa, että kaikki tallettajat saisivat omansa pois.

– Pankin rahat ovat kiinni lainoissa ja muissa sijoituksissa. Niitä ei pystytä realisoimaan sieltä kovin nopeasti, tai jos niitä realisoidaan nopeasti niiden arvo romahtaa, sanoo Kuoppamäki.

Mutta jos luottamus on mennyt, näky voi olla hurja.

– Se on kaoottinen tilanne. Periaatteessa se, joka ensimmäisenä ehtii, saattaa saada rahansa, mutta varmastikaan pankeissa ei riitä rahaa kuin murto-osalle tallettajista.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme