Mainos

Suomalaistutkija tyrmää kohuväitteen kuoleman jälkeisestä aivotoiminnasta: "Saman voi mitata vaikka perunasta"

Aivotutkija-akateemikko Riitta Hari tyrmää MTV Uutisten haastattelussa tuoreen kanadalaistutkimuksen, jonka mukaan ihmisen aivot voivat jatkaa toimintaansa kuoleman jälkeen jopa yli 10 minuuttia.

– Tässä mitataan jännitemuutoksia kahden pisteen välillä. Jännitemuutoksia voi periaatteessa saada vaikka perunasta, aivotutkija Riitta Hari kommentoi paljon keskustelua herättänyttä kanadalaistutkimusta.

Independent-julkaisu uutisoi tiedesivuillaan kanadalaisista lääkäreistä, jotka olivat huomanneet potilaan aivojen jatkaneen toimintaansa sen jälkeen, kun potilaan verenkierto oli päättynyt.

Ihminen julistetaan kuolleeksi sen jälkeen, kun verenkierto on päättynyt, ja tämän hetkisten tietojen mukaan myös hermosolujen toiminta lakkaa verenkierron päättymisen yhteydessä.

Hari kävi läpi kanadalaistutkimuksen, josta myös MTV on uutisoinut. Hari on toiminut entisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikössä vuodesta 1982 ja on nykyään Aalto-yliopiston emeritaprofessori. 

Taustalla jännite-erot

Harin mukaan kuoleman jälkeisestä aivotoiminnasta ei ole mitään näyttöä tässä tutkimuksessa, jossa aivosähkökäyrää (EEG), sydämen sykettä ja verenpainetta mitattiin neljältä kuolevalta potilaalta.

– Kolmella potilaalla aivosähkökäyrä vaimeni jo ennen verenkierron päättymistä. Yhdellä potilaalla aivosähkökäyrässä näkyi heilahteluja vielä sekä sydämen sykkeen että verenpaineen kadottua.

– Mutta koska tämä oli vain yksi tapaus, myös tutkimuksen tehneet tutkijatkin arvelivat, ettei kyseessä ollut aivoperäinen toiminta, vaan joistakin muista jännite-eroista johtuva häiriö, Hari summaa huomiota herättänyttä tutkimustulosta.

Jännite-ero saattaa syntyä hänen mukaansa esimerkiksi hikoilusta, jos potilaan iho on ollut märkä.

Harin mukaan tarkemmalla tutkimukseen perehtymisellä selviää nopeasti, että myös kanadalaistutkijat olivat sitä mieltä, ettei tämän neljännen potilaankaan kohdalla ollut kyse aivotoiminnasta päinvastoin kuin on laajalti uutisoitu.

Mittaustapa kyseenalainen

University of Western Ontario -yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa aivosähkökäyrää on mitattu anestesiamonitoroitilaitteella muutamasta kohdasta otsaa. 

Tavallisesti aivosähkökäyrää mitataan hiusten alueelta kymmenillä antureilla.

– Sikäli kuin ymmärrän, ja mitä olen itse tällä metodiikalla työskennellyt, tässä on kyse artefakotasta eli häiriöstä, joka ei synny aivotoiminnasta, Hari kommentoi tutkimustuloksia.

Häiriömahdollisuuksia on ollut hänen mukaansa tutkimuksessa paljon, eikä niitä ole pystytty kontrolloimaan kuten tutkijat itsekin raportissaan myöntävät.

Tulevaisuudessa luotettavampia tuloksia voidaan saada samanaikaisella kattavan aivosähkökäyrän ja lihastoiminnan mittauksella.  

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot