Mainos
Mainos

Suomenkielisten edustus Ruotsin valtiopäivillä vähentyy

Parhaimmassa tapauksessa Ruotsin valtiopäiville nousee vaalien jälkeen kuusi ruotsinsuomalaista, mutta huonoimmassa tapauksessa suomenkieltä taitavien osuus voi pudota kahteen.

Ruotsin suomenkielisen vähemmistön edustus Ruotsin valtiopäivillä on heikentymässä. Parhaimmassa tapauksessa valtiopäiville nousee kuusi ruotsinsuomalaista, mutta määrä voi pudota myös kahteen. Urkintaskandaali saattaa tiputtaa kansanpuolueen kaksi suomalaistaustaista edustajaa valtiopäiviltä.

Ruotsin nykyisillä valtiopäivillä on toiminut kymmenkunta valtiopäiväedustajaa, jotka puolueittensa lisäksi ovat edustaneet myös maan kansallisia kielivähemmistöjä: ruotsinsuomalaisia, Tornionlaakson meänkielisiä ja saamelaisia.

Neljään eri puolueeseen kuuluvat edustajat pitäneet jonkun verran yhtä ja tehneet kymmeniä valtiopäiväaloitteita, joissa on ehdotettu parannuksia Ruotsin puoli miljoonaisen suomenkielisen väestön asemaan. Nyt tämä ryhmä on pienenemässä.

Ruotsinsuomalaisten keskusliiton puheenjohtajana toiminut sosiaalidemokraatti Paavo Vallius jää pois valtiopäiviltä kolmen vaalikauden (1994-2006) jälkeen. Tornionlaakson meänkieltä puhuva Erling Wälivaara jää eläkkeelle. Wälivaara on istunut valtiopäivillä 1998-2006 eikä kristillisdemokraattien ehdokaslistoilta ole nousemassa uutta meänkielisten tai suomenkielisten edustajaa.

Vasemmistolla yksi suomenkielinen

Salosta kotoisin oleva sairaanhoidonopettaja Elina Linna nousi valtiopäiville syksyn 2002 vaaleissa vasemmistopuolueen ehdokkaana. Nyköpingissä asuva Linna on tälläkin kertaa vaalipiirissään puolueensa ykkösnimi, mutta läpimeno edellyttää puolueelta hyvää vaalitulosta.

- Olemme laskeneet, että tarvitsemme noin kuusi prosenttia äänistä jotta uusin paikkani, Elina Linna kertoo. Hän on vasemmistopuolueen ensimmäinen ruotsinsuomalainen valtiopäiväedustaja ja ahkeroinut terveyden ja sairaanhoitoon liittyvien asioiden parissa.

Urkintaskandaali voi tipauttaa

Syksyn 2002 vaaleissa kansanpuolue lähes kolminkertaisti kannatuksensa ja yllätysniminä valtiopäiville nousivat myös kunnallispoliitikot Heli Berg ja Nina Lundström. Kouvolan seudulta kotoisin oleva Berg on kansanpuolueen ykkösnimi Blekingessä Etelä-Ruotsissa.

Savonlinnalaiset juuret omaava Nina Lundström on kansanpuolueen valtiopäivälistan seitsemäs nimi Tukholman läänissä. Myös hänellä on hyvät mahdollisuudet uusia paikkansa, varsinkin jos porvarileiri voittaa ja listan ykkönen, puoluejohtaja Lars Leijonborg, nousee ministeriksi.

- Teen myös omaa henkilövaalikampanjaa, minulla on oma kotisivu ja suomenkielistä materiaalia, Lundström kertoi viikkoa ennen vaaleja.

Hän on kuitenkin huolissaan siitä mitä paljastukset kansanpuolueen murtautumisesta sosialidemokraattien sisäiseen tietoverkkoon vaikuttaa vaalimenestykseen. Jos kansanpuolueen kannatus laskee olennaisesti, puolueen ruotsinsuomalaiset edustajat putoavat valtiopäiviltä.

Demareilla kaksi varmaa

Täysin varmoja paikkansa uusijoita ovat sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajat Raimo Pärssinen ja Sinikka Bohlin. Pärssinen on Hoforsin terästehtaan entinen pääluottamusmies, istunut valtiopäivillä vuodesta 1998 ja on tällä kertaa sosiaalidemokraattisen valtiopäivälistan ykkösnimi Gävleborgin läänissä.

Listan kakkonen on Porissa syntynyt opettaja Sinikka Bohlin, jonka valtiopäiväkausi alkoi jo 1988. Työnvälittäjä Matti Riukka Göteborgin naapurista Mölndalista saattaa nousta valtiopäiville, mikäli sosiaalidemokraattien kannatus ei kovin laske ja varsinkin jos joku listan kärkinimistä nousee hallitukseen tai maaherraksi. Riukka on Länsi-Götanmaalla demarien valtiopäivälistan viidennellä sijalla.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme