Mainos
Mainos

Terrorismin torjuntaan esitetään uutta työnjakoa Ruotsissa

Tuore selvitys esittää uusia järjestelyjä poliisin ja armeijan työnjakoon ja valtuuksiin terrorismin torjumiseksi Ruotsissa. Hallitus asetti vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen oikeusneuvos Johan Munckin johtaman ryhmän kartoittamaan Ruotsin viranomaisten ja lainsäädännön mahdollisuuksia estää terrori-iskuja. Munck antoi hieman yli 300-sivuisen mietintönsä oikeusministeri Thomas Bodströmille tänään.

Yksi mietinnön radikaaleimmista ehdotuksista on Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon lakkauttaminen. Sen tilalle perustettaisiin valtiollinen turvallisuuspalvelu. Tämä olisi siviilivirasto ja toimisi suoraan hallituksen alaisuudessa - ei siis osana valtakunnallista poliisihallintoa, kuten nykyinen Säpo. Tällainen järjestely on selvitysmies Munckin mukaan useimmissa muissa maissa.

Valtakunnallisen rikospoliisin alaisuuteen taas perustettaisiin uusi yksikkö, joka keskittyisi valtakunnan turvallisuuteen ja terroriuhkiin liittyvään tutkintaan. Selvityksessä ehdotetaan poliisille myös uusia valtuuksia, esimerkiksi aiempaa laajempia mahdollisuuksia soluttautumiseen, salakuunteluun ja yllyttämiseen. Näitä menetelmiä voitaisiin mahdollisesti käyttää terrorismin estämisen lisäksi muunkin rikollisuuden torjunnassa.

Armeijallekin esitetään uusia valtuuksia

Poliisin uudelleenjärjestelyjen ohella toinen merkittävä kohta mietinnössä on puolustusvoimien asema. Munck ehdottaa, että puolustusvoimille annettaisiin oikeus käyttää tarvittavaa väkivaltaa välittömän vaaran torjumiseen jopa ilman hallituksen päätöstä, jos päätöstä ei voida riittävän nopeasti ja turvallisuuden kärsimättä hankkia.

Puolustusvoimille annettaisiin valtuudet torjua Ruotsia uhkaava aseellinen hyökkäys riippumatta siitä, onko hyökkääjä vieras valtio vai jokin muu taho. Tällöin armeija voisi torjua myös terroristien hyökkäyksiä.

Terrori-iskujen vastustaminen kuuluu Ruotsissa nykylakien mukaan vain poliisille, joka ei kuitenkaan voi esimerkiksi ampua alas hyökkäävää lentokonetta. Näin olisi periaatteessa jatkossakin, mutta armeijasta voitaisiin tarvittaessa tehdä osa poliisia. Armeijan erikoiskoulutettuja joukkoja voitaisiin siirtää tilapäisesti poliisin alaisuuteen suojaamaan siviilikohteita. Tällöin he eivät teknisesti olisi sotilaita, vaan poliiseja. Heillä olisi valvomansa kohteen läheisyydessä oikeus ottaa kiinni terroriteoista tai niiden valmisteluista epäiltyjä.

Lisäksi Munck antaisi puolustusvoille ja puolustusvoimien tiedustelupalvelulle valtuudet hankkia ulkomailta sellaisia tietoja, jotka auttavat terrorismin vastustamisessa. Ulkomaan tiedustelulla voitaisiin Munckin mielestä myös tukea Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme