Mainos
Mainos

Tsekkoslovakian radikaalit muutokset olivat liikaa Neuvostoliitolle – tankkien vyöryminen Prahan kaduille on jättänyt jäljen, joka näkyy vielä 50 vuotta myöhemmin

Viisikymmentä vuotta sitten Neuvostoliiton johtamat joukot murskasivat lyhyen ja intensiivisen uudistuskauden Tsekkoslovakiassa. Prahan keväänä tunnetun ajanjakson kukistaminen on jättänyt Tsekkiin ja Slovakiaan jäljen, joka näkyy yhä 50 vuotta myöhemmin.

Tsekkoslovakiassa oli keväällä 1968 toteutettu nopeassa tahdissa useita poliittisia uudistuksia, jotka tähtäsivät ”ihmiskasvoiseen sosialismiin”.

Uudistusten voimahahmona oli Tsekkoslovakian kommunistisen puolueen johtajaksi tammikuussa tullut Alexander Dubček.

Dubčekin uudistukset pyrkivät höllentämään maassa 1940-luvun lopulta vallinnutta totalitaarista järjestelmää.


Video: Myös Seitsemän Uutisissa muisteltiin miehitystä tänään. Neuvostoliittolainen upseeri sanoi vuonna 1991, ettei miehitys voisi enää toistua.

Ohjelmaan kuului muun muassa lehdistösensuurin poistaminen, ilmaisun- ja kokoontumisvapauden salliminen, maan muuttaminen tsekkien ja slovakien todelliseksi liittovaltioksi nimellisen liittovaltion sijaan, vallan hajauttaminen paikallistasolle, asuntotuotannon parantaminen ja erilaiset talousuudistukset.

Neuvostoliitto pelkäsi Tsekkoslovakian lähtevän omille teilleen

Kylmän sodan maailmassa tällainen uudistusohjelma oli Varsovan liittoa johtaneelle Neuvostoliitolle liikaa. Neuvostoliitto pelkäsi Tsekkoslovakian lähtevän omille teilleen ja innoittavan siinä muita Itäblokin valtijoita. Varsovan liiton joukot olivat kukistaneet samantapaisen uudistuskehityksen Unkarissa vain 12 vuotta aiemmin.

Dubček syrjäytettiin puolueen johtotehtävistä pian miehityksen jälkeen. Hänelle osoitettiin 1970-luvulla työ metsähallituksen moottorisahakorjaana. Neuvostoliiton tukea nauttiva uusi hallinto purki vähin erin lähes kaikki Prahan keväässä tehdyt uudistukset.

Miehitys tuli kuitenkin yllätyksenä niin tsekkoslovakialaisille kuin lännellekin. Neuvostoliiton kritiikki Tsekkoslovakian uudistuksia kohtaan oli koventunut jo viimeistään heinäkuussa, mutta monikaan ei osannut odottaa maalta näin rajua vastausta.

Varsovan liiton maiden joukkoja vyöryi Tsekkoslovakiaan elokuun 20-21 välisenä yönä yli 200 000. Liiton jäsenmaista vain hyvin itsenäistä ulkopolitiikkaa harjoittanut Nicolae Ceaușescun johtama Romania ei lähettänyt sotilaitaan Tsekkoslovakiaan.

Tsekkoslovakialaisia kuoli miehityksen seurauksena noin 50. Historioitsijat ovat arvioineet miehittäjäjoukkojen uhriluvuksi 402.

Mielenosoittajat kehottivat venäläisiä kansannousuun

Tsekissä ja Slovakiassa on tänään järjestetty monenlaisia seremonioita ja muistojuhlia miehityksen uhrien muistamiseksi.

– Meidän kansamme tuomitsi yksiselitteisesti miehityksen mutta vielä tänäkin päivänä jotkut Venäjällä puhuvat miehityksestä ”kansainvälisenä avunantona”, sanoi kansalaisaktivisti Tomasz Peszynski, joka kuuluu Eurooppa-myönteiseen Pulse for Europe -ryhmään.

Elilisiltana noin 300 ihmistä osoitti mieltään Venäjän suurlähetystön edessä Prahassa kantaen kylttejä, joissa luki muun muassa ”Emme unohda koskaan”, ”Loppu Venäjän imperialismille” ja ”Vapaus on totuus”. Pulse for Europe oli yksi mielenosoituksen järjestäjistä.

– Kirjoitimme Venäjän kansalle kirjeen, jossa kehotamme heitä nousemaan maansa nykyisiä vallanpitäjiä vastaan, sillä Venäjä jatkaa yhä samaa Neuvostoliiton aikaista imperialistista politiikkaa, Peszynski sanoi.

Presidentti loistaa poissaolollaan

Virallinen muistotilaisuus pidettiin Prahan radiotalon edessä kaupungin ydinkeskustassa. Tuolla paikalla 15 aseistamatonta nuorta kuoli 50 vuotta sitten heidän yrittäessään estää miehitysjoukkoja tunkeutumasta rakennukseen.


Video: MTV Uutisten uutispäällikkö Pentti Avomaa muisteli ensimmäisen miehityspäivän tunnelmia Kymmenen uutisissa miehityksen 20-vuotispäivänä vuonna 1988.

Tilaisuudessa puhuivat Tsekin pääministeri Andrej Babiš  ja senaatin puhemies Milan Štěch. Slovakian presidentti Andrej Kiska puhuu puolestaan illalla televisiossa kummassakin maassa.

Huomattavaa on, että Tsekin presidentti Miloš Zeman on poissa kaikista miehityksen muisteluun liittyvistä tilaisuuksista. Zeman on pysynyt hiljaa aiheesta ja hänen hiljaisuutensa on aiheuttanut kitkerää kritiikkiä oppositiopuolueiden taholta.

Zemania pidetään hyvin Venäjä-mielisenä ja antanut useita länsimaissa kyseenalaiseksi tulkintutta lausuntoja muun muassa Ukrainan sodasta ja Krimin valtauksesta.

Zemanin edustaja sanoi julkisuuteen vain, että Zeman on osoittanut rohkeutensa vastustamalla miehitystä vuonna 1968.

Lukuisia tapahtumia Prahassa

Miehityksen muistelu jatkuu myöhään iltaan. Luvassa on erilaisten joukkokousten lisäksi myös konsertti Prahan keskustassa.

Konsertissa esiintyy muun muassa Marta Kubišová, joka otti 50 vuotta sitten lauluillaan aktiivisesti kantaa miehitystä vastaan. Hän joutui miehityksen jälkeen esiintymiskieltoon poliittisen aktiivisuutensa takia ja ystävystyi hallintoa kritisoineen näytelmäkirjalija Václav Havelin kanssa, josta tuli sittemmin Tsekkoslovakian ja Tsekin presidentti.

Samettivallankumous kaatoi kommunistihallinnon

Tsekkoslovakian kommunistihallinto kaatui marraskuussa 1989 niin sanotussa Samettivallankumouksessa, joka alkoi rauhallisen opiskelijamielenosoituksen hajottamisesta. Viimeiset neuvostosotilaat poistuivat Tsekkoslovakiasta vasta vuonna 1991, vain hetkeä ennen Neuvostoliiton hajoamista.

Alexander Dubček teki kunniakkaan paluun politiikkaan Samettivallankumouksen jälkeen. Hän toimi Tsekkoslovakian parlamentin puhemiehenä joulukuusta 1989 kesään 1992. Hän kuoli saman vuoden marraskuussa auto-onnettomuudessa.

Dubčekin, joka oli kansallisuudeltaan slovakki, kuolema symboloi monelle myös Tsekkoslovakian kuolemaa. Valtio jakaantui rauhaomaisesti Tsekin ja Slovakian tasavalloiksi vuoden 1993 alusta.

Lähde: AFP

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme