Mainos
Mainos

Tshernobyl työllistää vielä ainakin sata vuotta

Tshernobylin ydintuhoalueelle suunnitellun uuden, ilmatiiviin ja vedenkestävän kaarihallin rakennusaikataulu on muuttunut vuosikymmenen varrella monta kertaa. Tämän hetkisenä tavoitteena on saada 105 metriä korkea, 150 metriä pitkä ja 250 metriä leveä teräsrakenteinen kaarihalli valmiiksi vuoden 2015 aikana.

Pari vuotta tehtyjä perustustöitä ovat hankaloittaneet muun muassa reaktorirakennuksen kupeeseen haudatut voimakkaasti säteilevät aineet. Radioaktiivisen materiaalin poistaminen hidastaa perustuksien kaivamista. Perustusten paaluttaminenkaan ei ole riskitöntä, sillä lyöntipaalut ovat kiellettyjä niiden aiheuttaman tärähtelyn vuoksi. Vanha sarkofagi voisi vaurioitua.

Säteilyvaaran vuoksi uutta suojarakennusta ei haluta pystyttää onnettomuuspaikalla, vaan parisataa metriä kauempana, jotta työntekijöiden saama säteilyannos pysyy mahdollisimman pienenä.

- Halli kootaan kauempana ydinvoimalasta, missä säteily on vähäisempää. Halli työnnetään kiskoja pitkin vanhan sarkofagin päälle ja liitoskohdat tiivistetään siten, että siitä saadaan pysyvä säilö, kertoo Säteilyturvakeskuksen asiantuntijapalvelujen toimistopäällikkö Heikki Reponen. - Siellä on tehty jo perustuksia näille kiskoille ja rakentamisalustaa hallin kokoamiselle on varusteltu.

Myös vanhan sarkofagin rakenteita ja vesitiiviyttä on pyritty korjaamaan ennen kuin uusi kuori asetetaan paikalleen.

Tshernobyl jatkuva työmaa vielä ainakin vuosisadan

Uusi kaarihalli rakennetaan kestämään sata vuotta, jonka aikana sen sisältä puretaan hiljalleen pois vanhaa sarkofagia ja tuhoutuneen reaktorin jäänteitä. Työtä tehdään kauko-ohjatusti robottityönä, jossa tuhoutunutta materiaalia paloitellaan ja pakataan siirtosäiliöihin.

- Toiminta tulee koko ajan edellyttämään suurta ihmismäärää. Kyllä siellä tulevina vuosikymmeninä tulee työskentelemään satoja ihmisiä, Reponen arvioi.

Heikki Reponen muistuttaa, ettei uusi hallikaan ole kaikkivoipa. Uusi rakennus estää sadeveden pääsyn sisään, jolloin radioaktiiviset aineet eivät huuhtoudu pohjaveteen eikä radioaktiivinen pöly pääse ilmaan.

- Tietysti omat huolensa ovat siitä, tuleeko ilmastonmuutoksen kautta sellaisia myrskyjä, että halli kaatuu tai tuleeko maanjäristyksiä tai muita häiriöitä, jonka seurauksena sisällä oleva vanha sarkofagi kaikista stabiloinneista huolimatta romahtaisi ja rikkoisi uutta kaarihallia.

Kysymysmerkki on myös miten purkutyöt aikanaan hallin sisällä käynnistyvät ja mistä löytyisi hautapaikka purkujätteille. - Ei tämä ole loppuun ratkaistu tällä kaarihallilla.

"Suomella moraalinen velvollisuus auttaa"

Tshernobylin suojarakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa.

Viime viikolla Kiovassa kokoontuneet eri maiden johtajat ja kansainväliset järjestöt lupasivat yhteensä 550 miljoonaa Tshernobylin ydinvoimalan uuden sementtikuoren rakentamiseen. Kassasta puuttuu vielä ainakin 150 miljoonaa euroa.

- Kyllähän Tshernobyl on aika lailla painunut unholaan, mutta rahojen keräämisen ajatus on se, että kaikki maat jotka ydinvoimaa käyttävät ovat moraalisesti velvollisia osallistumaan tämän onnettomuuden jälkiselvityksiin, sanoo toimistopäällikkö Heikki Reponen Säteilyturvakeskuksesta.

1990-luvun alussa Euroopan Jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n yhteyteen perustettiin Tshernobylin suojarakennusrahasto, jota Suomen hallitus on tukenut tähän mennessä vajaalla viidellä miljoonalla eurolla. Kiovan kokouksessa Suomi lupasi suojakuoren rakentamiseen lisärahaa 3,1 miljoonaa euroa.

- Vaikka vanha suojarakennus romahtaisi ja ydinjätteet joutuisivat luonnonarmoille, ei siitä kuitenkaan koituisi vaikutuksia Suomeen saakka. Eli siltä kannalta katsottuna, meillä ei ole itsekästä tarvetta osallistua Tshernobylin vakauttamiseen. Mutta moraalinen puoli on se, miksi siihen osallistutaan, Reponen sanoo.

Onnettomuuden jälkeen Tshernobylin kaikki neljä reaktoria ovat poistuneet käytöstä. Maailmankuulu nelosyksikkö tuhoutui ensimmäisenä ja kakkosyksikkö vaurioitui tulipalossa vuonna 1991, jonka jälkeen se suljettiin. Ykkösyksikkö suljettiin Ukrainan hallituksen päätöksellä vuonna 1996 ja viimeinen, reaktori 3, sulkeutui kansainvälisellä sopimuksella vuonna 2000.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme