Mainos
Mainos

Tutkija: Venäjä harjoittaa perinteistä voimapolitiikkaa

- Ongelmana on, että jos tilannetta halutaan poliittisesti kärjistää, niin kyllähän se kärjistyy ja alkaa saada myös konkreettisia seurauksia, tutkija sanoo.

Venäjän tuki Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyysjulistukselle ei ole yllätys, sanoo Venäjän ja itäisen Euroopan asioihin keskittyneen Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro.

Kangaspuron mukaan Venäjän Georgian separatistialueille antama tunnustus on suoraa seurausta Kosovon kriisistä. Kosovo julistautui itsenäiseksi viime helmikuussa ja monet länsimaat ajoivat maakunnan yksipuolista tunnustamista ilman Serbian ja Venäjän tahtoa.

Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro.

- Venäjä ilmoitti, että Kosovon tunnustamisella tulee olemaan kansainväliset seuraukset ja heijastusvaikutukset. Suoraan nimeltä Venäjä mainitsi juuri Etelä-Ossetian ja Abhasiaan, mutta samalla se viittasi myös muihin etnisiin ryhmiin, jotka hakevat itsenäisyyttä alueilleen, Kangaspuro muistuttaa.

Venäjän päätös tunnustaa Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyys on tuomittu laajalti, mikä puolestaan on Kangaspuron mielestä varsin odotettua. Ajaessaan Kosovon itsenäisyyden tunnustamista länsimaat nimittäin totesivat, että kyseessä oli poikkeus kansainvälisen politiikan pelisäännöistä. Periaatteessa Kosovon tunnustuksen olisi pitänyt tapahtua Serbian suostumuksella ja YK:n turvallisuusneuvoston tunnustuksella.

- Nyt onkin hyvin johdonmukaista, että Yhdysvallat tukee liittolaistaan Georgiaa, josta nämä kaksi maata ovat nyt itsenäisiksi julistautuneet ja jotka Venäjä on tunnustanut.

Kangaspuro näkee tilanteen kuitenkin esimerkkinä perinteisen voimapolitiikan käytöstä.

- Vahvempi osapuoli on edistänyt omia päämääriään alueella ilman, että toinen on voinut sitä estää. Tässä suhteessa tässä ei ole mitään uutta eikä yllättävää.

Tutkija ei sen sijaan usko, että Etelä-Ossetia ja Abhasia saavat ainakaan laajamittaista kansainvälistä tunnustusta. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat tulevaisuudessa varsin riippuvaisia Venäjästä.

- Niistä tulee eräänlainen kansainvälisen yhteisön normaalivaltioiden ulkopuolilla olevat kaksi minivaltiota, jotka joutuvat nojautumaan hyvin pitkälti Venäjän taloudelliseen ja poliittiseen tukeen. Kaukasian geopoliittisessa pelissä ne ovat ikään kuin Venäjän taskussa.

Kangaspuro katsoo, että Georgian konflikti on heikentänyt huolestuttavalla tavalla kansainvälistä ilmapiiriä. Hän toivoisikin nyt, että asioita harkittaisi viileästi ja rauhallisesti ja samalla muistettaisiin myös paljon suuremmat yhteiset edut ja intressit.

- Vielä on tietysti ennenaikaista puhua kylmän sodan paluusta, mutta kansainvälisen politiikan ja valtionjohdon retoriikka eri maissa alkaa saada hyvin huolestuttavia, kylmästä sodasta muistuttavia vastakkainasettelun sävyjä. Ongelmana on, että jos tilannetta halutaan poliittisesti kärjistää, niin kyllähän se kärjistyy ja alkaa saada myös konkreettisia seurauksia.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme