Mainos
Mainos

USA:n sotilaiden rikokset painetaan usein villaisella

Sotilaat ovat syyllistyneet Irakissa Abu Ghraibin skandaalin lisäksi muun muassa 24 siviilin joukkomurhaan ja 14-vuotiaan tytön raiskaukseen. Viralliset vastuunkantajat ovat selvinneet varsin vähällä.

Irakissa olevat Yhdysvaltain joukot ovat syyllistyneet alueella moniin raakoihin rikoksiin, ja niiden paljastuminen on johtanut armeijan mainetta tahraaviin skandaaleihin.

Raakuuksia seuranneissa oikeudenkäynneissä on julistettu joitakin rankkoja tuomioita, mutta tiilenpäitä lukevat yleensä komentoketjun pohjalla olevat sotilaat. Vain harva upseeristoon kuuluva on joutunut vastuuseen rikoksista.

Näyttävin skandaali lienee toistaiseksi ollut Abu Ghraibin vankien kidutus, joka paljastui kun amerikkalaisten vartijoiden ottamat kammottavat kuvat levisivät julkisuuteen.

Loppuvuodesta 2003 paljastuneen skandaalin jäljiltä edesvastuuseen joutui yksitoista sotilasta, joiden tuomiot vaihtelivat yhdyskuntapalvelusta kymmenen vuoden vankeustuomioon. Skandaalin ruumiillistumaksi noussut naispuolinen vartija Lynndie England sai kolmen vuoden rangaistuksen.

Abu Ghraibin vankilaa johtaneet upseerit sen sijaan selvisivät arvonalennuksilla ja huomautuksilla.

Korkea-arvoisemmat selviävät vähällä

Hadithan joukkomurha on ollut ehkä vakavin paljastunut rikos, johon Irakissa olevat amerikkalaisjoukot ovat syyllistyneet. Merijalkaväen joukot surmasivat vuoden 2005 marraskuussa 24 irakilaista siviiliä, joukossa naisia ja lapsia.

Yksi verilöylyyn osallistuneista voi saada elinkautisen, mutta muiden osalta syytteet on joko hylätty tai ne hylätään. Murhan jälkiä peitelleet upseerit ovat selvinneet säikähdyksellä.

Viime vuoden keväänä Mahmudiahissa tapahtuneeseen joukkosurmaan osallistuneet sotilaat saivat sen sijaan kovat rangaistukset. Sotilasjoukko raiskasi 14-vuotiaan tytön, ja murhasi hänen perheensä. Yhtä sotilaista uhkaa kuolemantuomio, kolme on jo saanut elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Kuka hyväksyi toiminnan?

Yhteistä kaikille tapauksille on ollut se, että viralliset vastuunkantajat ovat selvinneet varsin vähällä.

- Yksikään näistä tapauksista ei ole tuonut kansakunnalle sen vaatimaan järjestelmällistä tietoa siitä, mitä tapahtui ja kuinka korkealle komentoketjussa vastuu kantautuu, totesikin Human Rights First-järjestön johtaja Hina Shamsi.

Hänen mukaansa esimerkiksi Abu Ghraibin tapaus jättää jälkeensä enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia.

- Laajempi kysymys on poliisin kuulustelutaktiikka ja toiminta; se, mitä oli tehty ja kenen luvalla ja kuinka korkealle komentoketjussa mentiin, Shamsi miettii.

(MTV3-STT-AFP)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme