Mainos
Mainos

Valaanpyyntikomission kokous alkoi myrskyisästi

Valaanpyynnin vastustajat ja puolustajat valmistautuivat tiukkaan vääntöön, kun asialistalla on kaupallisen valaanpyynnin kiellon kumoaminen.

Valas

Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC aloitti tänään vuosikokouksensa Italian Sorrentossa tutun kireässä hengessä.

Asialistalla on muun muassa kaupallisen valaanpyynnin kiellon kumoaminen. Kielto on ollut voimassa vuodesta 1986.

Kiellon kumoutumiseen ei uskota, sillä se vaatisi kolmen neljäsosan enemmistön äänestyksessä. Pyyntiä kannattavien maiden, joista äänekkäimpiä ovat Norja, Islanti ja Japani, arvellaan silti saavan taakseen jäsenmaiden yksinkertaisen enemmistön. Sen avulla ne voivat kaataa muita aiemmin tehtyjä valaidensuojelua edistäviä päätöksiä.

Useiden järjestöön kokoukseen alla liittyneiden maiden, muun muassa Mauritanian, Norsunluurannikon ja Surinamin odotetaan asettuvan valaanpyyntimaiden taakse. Japania onkin taas kerran syytetty äänten ostamisesta kehitysapurahoilla.

"Uskottavuus koetuksella"

Uutistoimisto AFP:n saamien asiakirjojen mukaan kiellon kumoaminen tulee kokouksen käsittelyyn heti avauspäivänä. Komission puheenjohtajan, tanskalaisen Hendrik Fischerin on AFP:n mukaan määrä kertoa heti tänään jäsenmaiden edustajille, että kiellon purkaminen on välttämätöntä järjestön uskottavuuden palauttamiseksi ja valaiden suojelun turvaamiseksi.

Riitaisa IWC on ollut vuosikaudet tiukasti jakaantuneena kahteen leiriin, pyynnin kannattajiin ja sen vastustajiin.

Kannattajaleirin äänekkäimmät edustajat ovat Japani, Norja ja Islanti, jotka kiellosta huolimatta ovat jatkaneet valaanpyyntiä. Norja on jättänyt kiellon tyystin huomiotta, ja Islanti sekä Japani ovat pyytäneet pieniä määriä valaita "tieteellisiin tarkoituksiin".

Valaat eivät ahmi ruokakaloja

Eräs väite, jolla valaanpyyntimaat perustelevat pyynnin uudelleen aloittamista on se, että valaiden valtaisa ruokahalu uhkaa maailman ruokakalojen kantoja ja kalastajien elinkeinoa.

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan näyttäisi pitävän ollenkaan paikkaansa.

- Kalakantojen romahduksesta ei ole todellakaan aihetta syyttää merieläimiä, tiivistää professori Daniel Pauly.

Tutkimuksen mukaan valaat, delfiinit ja muut meressä asuvat nisäkkäät syövät kyllä vuosittain suuret määrät kalaa - noin 500 miljoonaa tonnia eli nelinkertaisesti maailman kalastuslaivastojen pyytämän määrän.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tästä määrästä valtaosa kertyy merialueilta, joilla kalastusta ei juuri harjoiteta, kuten arktisilta vesiltä. Lisäksi valaat käyttävät ravinnokseen paljon sellaisia lajeja, joita ei kalasteta lainkaan.

- Päällekkäisyyttä ihmisten ja valaiden kulutuksessa on vain noin prosentin verran, arvioi puolestaan professori Kristin Kaschner.

Päällekkäisyydet ovat niin vähäiset, että niiden perusteella valaanpyynnin jatkaminen ei ole oikeutettua, tutkijat sanovat.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme