Mainos
Mainos

Vallanpitäjät kiristäneet otteitaan monissa arabimaissa: "Ymmärtävät mitä tarkoittaa miljoonat työttömät nuoret miehet, jotka eivät pääse naimisiin"

Tunisiasta alkuvuodesta 2011 liikkeelle lähtenyt, arabikeväänä tunnettu kansannousujen ja väkivaltaisuuksien aalto on jättänyt pitkäaikaisen jäljen koko arabimaailmaan.

Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat arvioivat, että arabikevään laukaisseet isot kysymykset kuten nuorten työttömyys, näköalattomuus, sulkeutuneet poliittiset järjestelmät ja sukupolvien välinen kuilu ovat yhä ratkaisematta.

– Nämä samat ongelmat ovat yhä läsnä tai jopa pahentuneet arabikevään jälkeen. Kuitenkin muutostakin on ja laajalta osin yhteiskunnissa on se käsitys, että muutosta voi tuottaa itse, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio.

Talousongelmat eivät ole asiantuntijoiden mukaan helpottaneet arabikevään kokeneissa maissa ollenkaan. Tietokirjailija Lilly Korpiolan mukaan väestön liike tulee tästä syystä vain kiihtymään.

– Suurin asia ovat ne 200 miljoonaa nuorta, jotka etsivät nyt tulevaisuutta. Sukupolvien välinen jännite purkautuu monella tavalla. Yksi purkautumisen muoto on pakolaiskriisi, mutta tämä on vasta alkua.

– Taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että esimerkiksi Egyptissä jopa 60% nuorista etsii mahdollisuutta muuttaa pois. Mihin suuntaan he lähtevät? Tämän on suuri kysymys, Korpiola sanoi.

Kymmenet miljoonat eivät tiedä, mihin uskoa

Patokallion mukaan arabikevään tapahtumat ovat vaikuttaneet jollakin tavalla kaikkiin arabimaihin. Näkyvin vaikutus on ollut Syyriassa ja Jemenissä, joissa käydään sisällissotaa, mutta myös vähemmän uutisissa olevissa maissa se on aiheuttanut muutoksia.

– Vaikka Omanissa ja Arabiemiraateissa on nähty niiden maiden mittakaavassa merkittäviä asioita, vaikka ne eivät ylitä länsimaissa uutiskynnystä.

– Esimerkiksi Arabiemiraateissa on pidätetty yllättävän monta ihmistä, jotka ovat julkaisseet kriittisiä blogipostauksia hallitsijakuntaa tai valtiosysteemiä kohtaan. Kritiikki on ollut aika lempeää, mutta tämän maan, jossa ei ole ollut mitään tämän kaltaista prosessia aiemmin, se nähdään Egyptin vuoden 2011 Tahririn aukion kaltaisena uhkana, Patokallio arvioi.

– Vallanpitäjät ovat kiristäneet otetta monissa maissa. He ymmärtävät mitä tarkoittaa ne miljoonat ja miljoonat työttömät nuoret miehet, jotka eivät pääse naimisiin, Korpiola sanoo.

Arabimaiden ihmisillä ei Korpiolan mukaan ole mitään yhteistä käsitystä siitä, millainen kehitys olisi jatkossa toivottavaa.

– Toiset etsivät kalifaattia ja utopiaa, toiset hidasta demokratisoitumisprosessia. Siinä välissä on kymmeniä ja kymmeniä miljoonia, jotka eivät tiedä, mihin uskoa.

Isis tulee leviämään itään ja länteen

Korpiolan mukaan arabinuortenkin suurin suuri huolenaihe on ääriliikkeet. Yksi arabikevään välillisistä vaikutuksista oli Isisin nopea leviäminen Syyriassa. 

Järjestön julistama kalifaatti on syksyn aikana käytännössä romahtanut ja tämä muuttaa Isisin toimintatapoja.

– Isis tulee palaamaan alkuperäiseen rooliinsa terrorijärjestönä. Se tulee leviämään yhä laajemalle alueelle itään ja länteen. Väkivaltaiset liikkeet eivät ole kadonneet mihinkään, Korpiola sanoo.

Korpiola kuitenkin uskoo, että demokratisoituminen etenee, vaikka siihen menee pitkä aika.

– Muistakaa Eurooppa 1800-luvulla. Kun demokratian siemen kylvettiin, kesti vuosikymmeniä, että se prosessi lähti liikkeelle, että Eurooppa demokratisoitui. Meidän optimismimme on siinä, että demokratian siemenet on kylvetty arabikeväässä, Patokallio sanoo. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme