Mainos
Mainos

Velkakriisiä pelkäävät italialaiset eivät kuluta

Italian talouskasvu on käytännössä pysähtynyt. Suurin ongelma on yksityinen kulutus. Velkakriisin kärjistymistä pelkäävät italialaiset panevat rahaa vain kaikkein välttämättömimpään.

Ilman Pohjois-Italian vientiyrityksiä koko maan kansantuote olisi jo kääntynyt lasku-uralle.

Italian yksityinen kulutus on romahtanut vuoden 2000 tasolle. Tuolloin kotitaloudet vetivät savut sisään, kun internet-huuman paisuttama pörssikupla puhkesi.

Asiakkaat kadonneet

Turistien kansoittamilla Rooman kaduilla Italian kotimarkkinoiden hiipumista on vaikea havaita. Tavarataloissa ja muotiliikkeissä on edelleen tungosta.

Ydinkeskustan ulkopuolella, missä tavalliset roomalaiset tekevät ostoksiaan, avautuu kuitenkin toinen todellisuus. Kauppiaat norkoilevat liikkeidensä ovilla ja odottavat turhaan asiakkaita.

Vanhempiensa kanssa muoti- ja kosmetiikkamyymälää Roomassa pyörittävän Ilaria Ricciardin mukaan kaupankäynti on viime kuukausina tyrehtynyt nopeasti.

- Kriisi näkyy meidänkin luvuissamme. Liikevaihto on laskenut. Mutta se näkyy myös kaduilla ja kaupoissa. Väkeä on liikkeellä poikkeuksellisen vähän, Ricciardi vakuuttaa MTV3 uutisille.

Hän pitää huolestuttavana Italian keskiluokan ostovoiman hiipumista.

- Se on ollut Italian vaurauden tae. Nyt keskiluokalla ei enää ole ostovoimaa, Ricciardi varoittaa.

Luottamus murenee

Ekonomistit muistuttavat, että kulutuksen hiipumisessa ei ole kysymys pelkästään kotitalouksien kutistuneesta ostovoimasta. Kotimarkkinoita rassaa myös dramaattinen luottamuspula.

Tavalliset italialaiset eivät enää luota pääministeri Silvio Berlusconin keskustaoikeistolaisen hallituksen kykyyn ratkaista julkisen talouden velkakriisi.

Kansalaisten luottamus romahti uusiin pohjalukemiin, kun Italian luottoluokitusta laskettiin. Vaikka Berlusconin hallitus on runnonut lyhyessä ajassa läpi kaksi kymmenien miljardien säästöpakettia, luokituslaitokset eivät usko, että tilanne kääntyy paremmaksi.

Sijoittajat ja kuluttajat tietävät, että Berlusconilla on tapana luvata paljon ja tehdä vähän: julistukset ovat mahtipontisia, mutta mitään konkreettista ei tapahdu.

- Esimerkiksi tämä säästöpaketti perustuu kahdelta kolmasosalta verojen korottamiseen. Verot ovat Italiassa jo nyt korkeita, mutta niitä ei maksa kukaan, LUISS-yliopiston apulaisprofessori Nicola Borri erittelee paradoksaalista tilannetta.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme