Mainos
Mainos

Venäjä ja USA yhä eri mieltä Irakista

Yhdysvallat ja Venäjä ymmärtävät nyt paremmin toisiaan, mutta ovat edelleen eri mieltä keinoista Irakin asetarkastuskiistan ratkaisemiseksi, kertoi Yhdysvaltain puolustusministeri William Cohen tavattuaan venäläisen virkaveljensä Igor Sergejevin Moskovassa torstaina.

Sergejev tähdensi Cohenille, että Irakin kriisi uhkaa Venäjän elintärkeitä etuja ja varoitti, että sotilaallinen isku Irakiin voisi vaurioittaa Venäjän ja Yhdysvaltain sotilaallisia suhteita. Varoitus oli jyrkimpiä, mitä Venäjä on tähän saakka esittänyt Irakin kysymyksessä.

-Kriisi vaikuttaa valitettavasti Venäjän ja alueen muiden valtioiden elinetuihin. Irak on monimutkainen ongelma eikä sitä tule pitää Yhdysvaltain ja Irakin välisenä selkkauksena, Sergejev totesi Cohenille.
-Haluaisin välittää teille syvän huolemme Venäjän ja Yhdysvaltain sotilassuhteista, varsinkin jos ryhdytään sotilaallisiin toimiin, Sergejev lisäsi.
Venäjä ja Nato allekirjoittivat toukokuussa suhteitaan koskevan perusasiakirjan.

Cohen yllättyi

Puhuessaan lehtimiehille ennen yksityisiä keskustelujaan Cohenin kanssa Sergejev pohdiskeli ääneen, kuinka viisasta Yhdysvaltain on uhata Irakia sotilaallisilla iskuilla.
-Onko Amerikka valmis kaikkiin mahdollisiin seurauksiin ja auttaako jäykkä ja kova asenne Irakin kysymyksessä lujittamaan maailman vakautta ja turvallisuutta? hän kysyi.

Lausunnon rajuudesta ilmeisen yllättynyt Cohen vastasi, että presidentti Bill Clinton on "osoittanut suurta varovaisuutta" Irakin kriisin käsittelyssä. Hän piti Sergejevin huolta sotilaallisen iskun seurauksista aiheellisena, mutta piti yhtä aiheellisena kysyä:
-Mitä tapahtuisi, ellemme tekisi mitään ja antaisimme Saddam Husseinin jatkaa YK:n päätöslauselman rikkomista, jatkaa kuurupiiloa tarkastajien kanssa?

Kysymykseen Venäjän tekemäksi kerrotusta uudesta aloitteesta Cohen vastasi, ettei hän tiedä mistään nimenomaisesta ehdotuksesta, mutta totesi, että uusia ajatuksia esitetään jatkuvasti.

Cohen sanoi myös, ettei hän pysty vahvistamaan tai kiistämään Washington Post -lehden tietoa, jonka mukaan Irakissa olevilla amerikkalaisilla asetarkastajilla on todisteita Venäjän vuonna 1995 antamasta suostumuksesta myydä biologisten aseiden valmistamiseen soveltuvaa kalustoa Irakille.

Cohen oli aiemmin kertonut, että molemmat maat ovat periaatteessa yhtä mieltä diplomaattisen ratkaisun paremmuudesta. Hän korosti kuitenkin, että YK:n valtuuksia ja päätöslauselmia on noudatettava ja kertoi, että maat ovat eri mieltä asevoiman käytöstä.

Keskiviikkoiltana Moskovaan saapunut Cohen keskusteli Irakin kriisistä myös presidentti Boris Jeltsinin neuvoa-antavan turvallisuusneuvoston sihteerin Andrei Kokoshinin kanssa. Hän ei kertonut lähemmin näistä keskusteluista.

Yhdysvallat ei etsi Venäjän tukea Irakin kriisissä

Yhdysvallat on viime päivinä etsinyt liittolaisia Irakin vastaiseen rintamaansa. Venäjä on pysytellyt tiukasti sivussa liittolaisuudesta ja ilmoittanut kannattavansa Irakin kriisissä diplomatiaa aseellisen hyökkäyksen sijasta.

Cohen ilmoitti jo lentokoneessa matkalla Persianlahden alueelta Moskovaan, että hän ei edes aio taivutella Venäjää Yhdysvaltain puolelle. Cohenin mukaan hänen vierailunsa tarkoituksena ovat turvallisuusneuvottelut.

Cohenin odotetaan ottavan esille mm. aseidenriisuntasopimus Start II:n ratifioinnin. Venäjän kansanedustajat eivät ole vahvistaneet sopimuksen allekirjoittamista. Start II:n viivästyminen on siirtänyt myös ydinasevarastoja edelleen pienentävän Start III:n neuvotteluja.

Cohenin odotetaan keskustelevan ulkoministeri Jevgeni Primakovin ja puolustusministeri Sergejevin kanssa myös Naton laajentumisesta, kahdenvälisestä yhteistyöstä ja Bosnian rauhanprosessista.

Cohen tutustuu lisäksi Sergejev Posadin koulutustukikohtaan Moskovan alueella, jossa varastoidaan ydinseita.
(STT-Reuter-AFP)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme