Mainos
Mainos

Venäjän metsien yksityistäminen ongelmallista

Viranomaistoiminta ja metsälakiuudistuksen epäkohdat haittaavat metsäbisnestä Venäjällä.

Venäjän metsälainsäädännön uudistaminen on edennyt hitaasti ja sen vaikutukset suomalais-venäläiseen puukauppayhteistyöhön ovat vielä arvailujen varassa. Uuden metsälain tavoitteena on parantaa investointeja Venäjän metsäsektorilla omistus- ja vastuujärjestelyjä kehittämällä.

Hallituksen hyväksymän lakiehdotuksen mukaan vastuu metsähoidosta siirtyy valtion organisaatioiden harteilta metsän omistajalle tai vuokraajalle. Omistusoikeutta on lupailtu myös ulkomaalaisille. Suomen puolella arvellaan valtion omistuksen säilyvän lain muutoksista huolimatta.

-Vaikka lakiehdotus on periaatteessa hyväksytty duuman käsittelyssä, yksityisomistus on edelleen melkoisessa vastatuulessa. Jos ulkomaalaisomistus tulee ylipäänsä mahdolliseksi, se koskee niin rajattuja alueita, ettei sillä ole oikein merkitystä, päättelee metsäpäällikkö Kauko Parviainen Stora Enson Venäjän yksiköstä.

Metsäliitossa tähdennetään kehityksen myönteistä suuntaa - investointiympäristö on parantanut viime vuosina. UPM:n Pestovan sahan kaltaisiin hankkeisiin olisi tuskin lähdetty vielä kymmenen vuotta sitten. Osastopäällikkö Pertti Litmanen arvioi, että lainsäädännön uudistuksen takana on aito pyrkimys kestävään metsätalouteen, metsien tehokkaampaan hyödyntämiseen.

-Millä aikavälillä yksityistämistavoitteet sitten onnistuvat, sitä on vaikea ennustaa. Nyt näyttää siltä, että puhtaalle yksityistämislinjalle haetaan aikalisää, Litmanen sanoo.

Viranomaisten toiminnassa toivomisen varaa

Hakkuuoikeuksia yritykset ovat hankkineet tähän saakka pääasiassa vuokraamalla. Omistusoikeuden sallimisen on arveltu nostavan vuokraajan intoa sijoittaa metsänhoitoon. Stora Enson kansainvälisessä puunhankinnassa toimii eri puolilla Venäjää satoja yhteistyöyrityksiä, jotka Parviaisen mukaan toimivat jo nyt varsin länsimaisin metsänhoito- sekä korjuumenetelmin.

Hakkuuluvissa on määritelty tarkkaan, kuinka hakkuu tulee suorittaa, millaista teknologiaa saa käyttää ja miten metsä uudistetaan. Sopimuksissa yrittäjät sitoutuvat yhtiön toimintaperiaatteisiin. Ympäristöasioissa on järjestetty myös koulutusta. Metsänhoidollinen ajattelu on Parviaisen mielestä kehittynyt voimakkaasti viime vuosina varsinkin Euroopan puoleisella Venäjällä.

-Yrittäjien kanssa ei ole ollut ongelmia, se on tämä muu bisnesympäristö, joka tuottaa vaikeuksia, Parviainen sanoo. Suurimpana ongelmana hän pitää lain käytön tulkinnan ja toimeenpanon epämääräisyyttä: viranomaistoiminta vaatisi selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön yhteistyökumppaneita ei suinkaan aina kohdella pykälien mukaan.

-Veroviranomaiset voivat tehdä tarkastuksia, joilla ei ole mitään perusteita ja uusia säädöksiä ja määräyksiä tulee yllättäen. Vientitullit tulivat ilmoitusluontoisena asiana ja rautatietariffit ovat muuttuneet monta kertaa kuluneen vuoden aikana, Parviainen luettelee. Kaksihintajärjestelmää hän pitää ristiriitana toimintaedellytysten turvaamisen kanssa. Ulkomaisilta yrityksilta rautatierahdista perittävä hinta on nyt kaksinkertainen venäläisyrityksiin verttuna.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme