Mainos
Mainos

Venäläisen sukellusveneen pelastus jatkuu

Sukellusvene on takertunut kuuntelulaitteen kaapeliin. Tyynenmeren-laivaston komentajan mukaan happea riittää seitsenhenkiselle miehistölle todennäköisesti varhaiseen tiistaiaamuun.

Venäläiset, brittiläiset ja amerikkalaiset pelastusasiantuntijat käyvät kilpajuoksua aikaa vastaan pelastaakseen merenpohjaan jumiutuneen pienoissukellusveneen miehistön.

Tiedot hapen riittävyydestä pienoissukellusveneessä Kamtshatkan niemimaan rannikolla ovat ristiriitaisia. Venäjän Tyynenmeren-laivaston komentaja Vladimir Fjodorovin mukaan happea riittää seitsenhenkiselle miehistölle todennäköisesti varhaiseen tiistaiaamuun.

Brittiläisten ja amerikkalaisten arvioidaan pääsevän turmapaikalle aloittamaan pelastusyritykset aikaisintaan huomisaamuna. Paikalle on tulossa kaksi amerikkalaista ja yksi brittiläinen Super Scorpio -robottialus. Niissä on varusteena myös voimakas leikkuri. Sillä pystytään leikkaamaan kaapeli, johon venäläinen AS-28-pienoissukellusvene on sotkeutunut.

Venäläiset ovat yrittäneet hilata pienoissukellusvenettä ylemmäs 190 metrin syvyydestä, jotta sen miehistö voisi poistua aluksesta. Toistaiseksi hinaus ei kuitenkaan ole onnistunut.

Pienoissukellusvene takertui kuunteluasemaan

Venäjän viranomaisten mukaan pienoissukellusvene takertui pohjaan ollessaan pelastusharjoituksissa torstaina. Aluksi juuttumisen syyksi ilmoitettiin kalastusverkko. Venäläisten viestimien mukaan AS-28 oli huoltamassa kuuntelulaitetta, jolla valvotaan amerikkalaisten sukellusveneiden liikkeitä.

Pienoissukellusvene on takertunut kuuntelulaitteen kaapeliin. Erityistä hankaluutta pelastusyrityksille aiheuttaa kuuntelulaitteen 60 tonnia painava ankkuri. Amiraali Fjodorov käytti turman yhteydessä ilmaisua "sukellusvene-antenni-ankkuri-järjestelmä".

Venäjän Kaukoidän rannikoilla on runsaasti salaisia laitteita, ja Venäjän asevoimien johto ei kaikesta päättäen ole ollut kovin innokas kutsumaan alueelle ulkomaisia auttajia.

- Se on strategisten ydinsukellusveneiden koti... ja salaisten viestiyhteyksien reitti, sanoo Interfax-uutistoimisto haastattelema Eduard Baltin, Mustanmeren laivaston entinen komentaja.

- Yhtä hyvin ne voisivat kutsua sinne koko Naton, Baltin jatkoi.

Kurskin uppoamisesta viisi vuotta

Venäläisen piensukellusveneen onnettomuus on nostanut ikävällä tavalla pintaan muistoja Kursk-sukellusveneestä, joka upposi viisi vuotta sitten. Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston ydinsukellusvene, jonka risteilyohjukset voitiin varustaa ydinkärjillä.

Elokuun 12. päivänä vuonna 2000 Kursk osallistui Jäämerellä sotaharjoitukseen, jossa sen piti ampua valetorpedoita risteilijään. Laukaisun jälkeen aluksen torpedopolttoaine aiheutti räjähdyksen. Räjähdyksestä syttynyt tulipalo aluksen etuosassa johti aluksen ammusvaraston räjähdykseen.

Kursk löytyi päivää myöhemmin 108 metrin syvyydestä meren pohjasta, noin 135 kilometrin päässä Severomorskin laivastotukikohdasta. Venäläiset yrittivät pelastaa miehistöä useita päiviä ja hylkäsivät aluksi ulkomaiset avuntarjoukset. Norjalaiset sukeltajat pääsivät lopulta hylyn luo yhdeksän päivää onnettomuuden jälkeen ja totesivat hylyn olevan täynnä vettä.

Kurskin kaikki 118 merisotilasta kuolivat. Suurin osa heistä kuoli heti räjähdyksessä, mutta 23 selvisi siitä ja kuoli tunteja myöhemmin hapen puutteeseen.

Venäjällä kiisteltiin pitkään onnettomuuden syistä. Kurskin uskottiin törmänneen Naton vakoilualukseen, toisen maailmansodan aikaiseen miinaan tai siihen ammuttuun vieraaseen torpedoon. Kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen valmistunut raportti kuitenkin totesi syyksi aluksen sisäisen räjähdyksen.

(MTV3-STT-DPA-AFP-Itar-Tass-BBC)

(Kymmenen uutiset 05.08.2005)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme