Mainos
Mainos

Venezuelan opposition arkea: isä maanpaossa, poika kotiarestissa – vapaus yhä vain haave

Heinäkuun 8. oli hyvä päivä Leopoldo Lopez Gilin perheelle. Maanpaossa elävän venezuelalaisen poika, maansa tunnetuimpiin oppositiojohtajiin lukeutuva Leopoldo Lopez, siirrettiin vankilasta kotiarestiin pääkaupungissa Caracasissa.

– Nyt puhumme puhelimessa, mutta kahden ja puolen vuoden aikana meillä ei ollut mitään kontaktia. Minä olin Madridissa ja hän vankilassa, Lopez Gil kertoo vierailullaan Helsingissä.

Jopa tulevaksi presidentiksi veikkailtu Leopoldo Lopez voi nyt nukkua sellin sijasta kotona ja leikkiä kahden lapsensa kanssa. Perheenlisäystä odotetaan ensi tammikuuksi.

Odotusaikaa varjostaa Venezuelan synkkä tilanne. Lopez Gilin mukaan hänen poikansa kaltaisia poliittisia vankeja on noin 500, joista suuri osa on ollut pitkään vangittuna ilman kunnon oikeudenkäyntiä.

Pojan oikeudenkäynnissä tuomioistuin ei hyväksynyt yhtään puolustuksen kutsumaa todistajaa tai esittämää todistetta, Lopez Gil kertoo. Liki 14 vuoden vankeusrangaistukseen päättynyt oikeudenkäynti oli täysin poliittinen, minkä Yhdysvaltoihin muuttanut hallituksen juristi myöhemmin vahvisti.

– Poikani oli tuomittu jo etukäteen.

EU:lle toive talouspakotteista

Venezuelassa ei ole aivan viime viikkoina nähty kevään ja kesän kaltaisia väkivaltaisia mielenosoituksia. Lopez Gilin mukaan arki on kuitenkin yhä vain ankeampaa.

Inflaatio saattaa nousta viime vuoden 500 prosentista jopa yli tuhanteen prosenttiin.

– Emme maksa enää velkojamme. Sairaaloissa on potilaita mutta ei lääkkeitä, Ulkopoliittisessa instituutissa vieraillut Lopez Gil kertoo.

Sisällissodan syttymiseen hän ei usko, pikemminkin hallinto ja asevoimat alkavat ennen pitkää rakoilla sisältä päin. Siksi olisi tärkeää, että kansainvälistä painetta presidentti Nicolas Maduron hallintoa kohtaan vielä lisättäisiin.

Lopez Gil toivoo, että EU seuraisi Yhdysvaltain esimerkkiä ja määräisi kovia talouspakotteita suoraan Venezuelan hallintoa vastaan.

"Tropiikki on hallituksen liittolainen"

Mutta kuinka venezuelalaiset ovat sietäneet kurjuutta niin pitkään? Lopez Gilin mukaan eräs tekijä on yksinkertaisesti maan sijainti.

– Tropiikissa voi kävellä vähän matkaa ja löytää banaanin tai mangon syötäväksi. Ulkona voi nukkua vaikka ilman peittoa. Jos meillä olisi talvi, niin kuin teillä, asiat olisivat ihan eri tavalla.

– Tässä mielessä tropiikki on ollut hallituksen liittolainen.

Isä on iloinen poikansa elinolojen kohentumisesta, vaikka vapaus on yhä vain haave. Kotitalon edessä olevat vartijat päättävät senkin, kuka pääsee lasten syntymäpäiväkutsuille.

– He tekevät mitä lystäävät, sääntöjä ei ole, Lopez Gil toteaa. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme