Mainos
Mainos

Viro on tullut muiden tasolle - talousongelmissakin

– Meillä on suuri unelma: kunpa meillä olisi samanlainen lama kuin teillä. Viron 20 vuoden takainen ulkoministeri Lennart Meri vastasi näin erikoisella tavalla, kun tuolloinen Suomen pääministeri Esko Aho kysyi, mitä Viroon kuuluu muutaman kuukauden itsenäistymisen jälkeen.

Tämä Meren letkautus kertoo karulla tavalla, mimmoinen Viron yhteiskunta oli 20 vuotta sitten. Kun Suomi eli suurta lamaa, se ei ollut mitään Viron ongelmien rinnalla. 20 vuotta myöhemmin tilanne on toinen. Viro on ottanut paikkansa niin Euroopassa kuin maailmassakin, kuten Viron ulkoministeri Urmas Paet muistuttaa.

Tämä merkitsee myös sitä, että nyt Viro kärsii samoista ongelmista kuin muutkin EU-maat. Kun Viro on vielä euroaluetta, velkakriisikin vaivaa sitä muiden maiden lailla. Talouden näkymät eivät ole Virossakaan välttämättä ruusuisia. Työttömyysluvut ovat 13 prosentin tuntumassa, ja esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on samanlainen uhka kuin Suomessakin.

Taloustilanne näkyy kukkakaupassa

Virolaiset tunnetaan siitä, että vierailulle mennessään he vievät aina kukkia. Mutta miten sujuu kukkien myynti tänään?

– Viisi vuotta sitten asiat olivat paremmin, harmittelee 15 vuotta kukkia Tallinnan vanhan kaupungin portilla myynyt Maire Kuhu. Tämä merkitsee sitä, että tallinnalaisilla ei ole välttämättä varaa kukkiin entiseen tapaan.

Kuhu on 68-vuotias, joten hän on kokenut lähes viisi vuosikymmentä myös neuvostoaikaa. Selvää on, että nykyongelmista huolimatta hän ei kaipaa mennyttä.

– Nyt on parempi, nyt on vapaus.

Kuhulta pääsee pitkä huokaus, kun STT pyytää häntä muistelemaan neuvostoaikaa. Sotavuosien jälkeistä aikaa hän kuvailee hyvin rankaksi, eikä hän ole liiemmin halukas edes muistelemaan sitä aikaa. Työtä ahkerasti tekemällä vaikeistakin ajoista kuitenkin selvittiin. Kuhun mukaan 1960- ja 1970-luvulla monet asiat alkoivat hiljalleen helpottua.

Vapauden laulu

Viron kansa on aina laulanut. Laululla on osoitettu iloa. Laulun avulla on päästy myös surun ja vaikeiden aikojen yli. Viron jälleenitsenäistymistäkin kutsuttiin laulavaksi vallankumoukseksi.

Ei siis ole mikään ihme, että Viron jälleenitsenäistymisen 20-vuotisjuhlaa vietettiin laulun voimalla – jälleen kerran. Pääjuhla oli luonnollisesti hieman Tallinnan keskustan ulkopuolella olevalla mahtavalla laululavalla ja sen ympäristössä. Tapahtuma oli ennen muuta kansanjuhla. Virallisuutta edusti vain presidentti Toomas Hendrik Ilveksen esittämä tervehdys. Muutoinkaan Tallinnaan ei ollut kutsuttu juhliin esimerkiksi valtionpäämiehiä. Juhlan nimenä oli Vapauden laulu – kuinkas muuten.

Jo hyvissä ajoin väkeä alkoi kokoontua tähän tallinnalaisille rakkaaseen pyhättöön. Paikalla oli ennakkotietojen mukaan ainakin 70 000 kansalaista. Juhlapaikalla tietysti laulettiin. Välillä kuultiin myös vieraiden esityksiä. Turku oli tuonut kulttuuripääkaupunkikumppaninsa juhlaan haitaritaiteilija Kimmo Pohjosen ja haitaripainin. Hän oli tätä juhlaa varten laatinut erityisesityksen. Hänen musiikkinsa tahdissa lavalla kamppaili seitsemän suomalaispainijaa. Esitystä säesti Tallinnan kamariorkesteri.

Sunnuntaina Tallinnassa vietetään Islannin päivää. Islanti oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti Viron uuden itsenäisyyden, joten maa on erityisasemassa virolaisten mielissä.

(MTV3 - STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme