Mainos

Virolaiset nuoret miehet lintsaavat armeijasta – vain 30 prosenttia astuu asepalvelukseen

Ovatko virolaiset nuoret miehet heikompia, sairaampia vaiko laiskempia kuin suomalaiset? Tätä on viime aikoina kysytty lahden takana Virossa. Maan asepalvelukseen astuu vain noin 30 prosenttia ikäluokasta, kun luku Suomessa on noin 70 prosenttia.

– Tähän kysymykseen ei ole yhtä vastausta, sanoo Vahipataljoonan päällikkö majuri Martin Kukk.

– Varmasti on niitä, jotka menevät armeijan sijaan mielummin yliopistoon, mutta monet ovat myös töissä ulkomailla ja heitä on vaikea tavoittaa.

Myös nuorten miesten ajattelutapa on muuttunut.

– Kun itse olin nuori niin suurimpia idoleitani olivat Jean Claude van Damme ja Arnold Schwarzenegger. Silloin yleinen puolustustahto oli muutenkin vahva.

Parissakymmenessä vuodessa länsimainen ajattelutapa on vahvistunut.

– Rehellisesti sanottuna palvelukseen astujien isänmaallisuus on heikompaa kuin toivoisin, sanoo Kukk.

Entä Nato-jäsenyys? Tuudittaudutaanko sen turvaan liikaa?

– Tämän maan koon huomioon ottaen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta suuri vastuu on myös koululla ja kodeilla. Niiden pitäisi kasvattaa nuoria enemmän isänmaallisiksi, Kukk painottaa.

Toisaalta vapaaehtoisen Kaitseliitin suosio on vuosi vuodelta kasvanut niin, ettei kaikkia halukkaita voida edes ottaa mukaan.

Talous myös tärkeä syy

Virossa palvelukseen astutaan keskimäärin 21 vuoden iässä. Palveluksen kesto on joko kahdeksan tai 11 kuukautta. Kuukausirahaa maksetaan 100 euroa alokkaille ja palveluksen edetessä korvaus nousee asteittain. 3-4 euron päiväraha ei houkuttele nuorta miestä, jolla on runsaasti kysyntää esimerkiksi Suomen työmailla.

Alokas Taavi Kuuseokin suurin syy mennä armeijaan oli lakiin perustuva velvoite.

– Toinen syy on se, että haluan testata itseäni. Ymmärrän myös sen, että jos esimerkiksi perheen tulot ovat vähäiset tai nuoret miehet joutuvat avustamaan vanhempiaan, niin asepalveluksen haluaa mielummmin välttää.

Myös lääkärit ovat myös kirjoittaneet aiheettomia vapautuksia ja jääneet niistä kiinni. Keinona tilanteen ratkaisemiseksi on mainittu mm. rangaistusten koventaminen ja etuisuuksien leikkaaminen.

– Maalaispojat ovat yleensä terveempiä ja vahvempia aloittaessaan palveluksen kuin kaupunkilaispojat, sanoo Vahipataljoonan urheiluvalmentaja Urmas Rajaver.

Kaupunkilaispoikien kunto on tällä hetkellä aika huono. Palveluksen aikana kunto voi parantua jopa 700 prosenttia. 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot