Mainos
Mainos

Virolaisten jätteiden lajittelu tahmeasti alkuun

Tuore asetus ohjeistaa virolaiset lajittelemaan jätteensä. Mikäli roskia ei ole lajiteltu voi jätelaitos kieltäytyä ottamasta niitä vastaan.

Virolaiset ovat alkaneet lajitella roskansa. Vuoden alusta voimaan tulleiden määräysten myötä kansalaiset velvoitettiin kotitalousjätteiden lajitteluun.Käytännössä uudistus on lähtenyt liikkeelle melko hitaasti.

Roskien lajittelusta päätettiin jo neljä vuotta sitten. Aloituspäiväksi sovittiin tämän vuoden alku.

- Mutta se tuli monille odottamatta, kuten talvikin joka vuosi, kuvaa projektipäällikkö Maiu Topp riippumattomasta jätteidenkäsittelyliitosta.

Kyselyiden mukaan yli puolet virolaisista erottelee esimerkiksi lehdet ja pahvin muusta kotitalousjätteestä. Noin joka viides kansalainen ei edelleenkään vaivaudu lajittelemaan roskiaan.

Alussa kysymyksiä herätti se, mikä jäte kuuluu mihinkin: onko jogurttipurkki pahvia vai pakkausmateriaalia?

- Tietenkin asiat ottavat aikansa. Mutta tuntuu siltä, että ihmiset ovat alkaneet oivaltaa, ettei lajitteluolekaan niin hirvittävän monimutkaista, Topp sanoo luottavaisena.

Virolaisten pitäisi erotella roskistaan paperi ja pahvi, pakkausmateriaali sekä biojätteet. Lisäksi patterit ja muu ongelmajäte pitäisi toimittaa niille varattuun keräyspisteeseen.

Roska-astioista pulaa

Kunnat on velvoitettu järjestämään asiat niin, että jätehuolto toimii ja lajitteluun tarvittavia roska-astioita riittää. Käytännössä maalla on ollut vaikeuksia järjestää lajiteltujen roskien hakua, ja kaupunkeja on puolestaan vaivannut pula roska-astioista.

- Omat vanhempani asuvat Tartossa suurehkolla asuinalueella, ja siellä on toistaiseksi kyetty järjestämään ainoastaan yksi pakkausmateriaaleille tarkoitettu jäteastia. Se on aivan liian vähän, Topp kertoo.

Roskien lajittelua varten on erityyppisille taloille määrätty erilaisia velvoitteita. Esimerkiksi yli viisi asuntoa käsittävässä talossa pitäisi olla erikseen astia lehdille ja muille paperinkierrätykseen sopivalle materiaalille.

Omakotitalot joutuvat puolestaan hankkimaan esimerkiksi kompostin.Useissa taloissa sellainen jo on, joten muutos ei kaikkia kirpaise yhtälailla.

Oma lukunsa ovat neuvostoaikana rakennetut tyyppikerrostaloasunnot, joita Virossa on runsaasti. Niissä lajitteluastioiden ujuttaminen tiskialtaan alle vaatii kekseliäisyyttä piskuisessa keittiössä.

- Voihan ne lehdet napata mukaansa aina kun lähtee käymään kaupassa, Topp ehdottaa.

Jos jätteitä ei lajitella, jätelaitos voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan. Kaatopaikoilla ei ole järjestettyä roskien lajittelua, joten ne saattavat periä jopa kymmenkertaisen maksun lajittelemattomien roskien vastaanotosta.

Jos jättilasku lankeaa, se tulee nykykaavailujen mukaan koko talon, ei sen yksittäisen asukkaan maksettavaksi.

Tallinnassa on keräyspisteitä, jonne lajiteltuja roskia kuten kartonkia voi tuoda.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme