Mainos
Mainos

Vuosi 2016 oli maailman eläimille poikkeuksellisen huono – yhä uusia uhanalaisia lajeja listoille

Ilmastonmuutos, salametsästys ja metsien hävittäminen vaarantavat monien eläinlajien tulevaisuuden. Vuosi 2016 paljasti monen ennen elinvoimaisen lajin ahdingon. Uhanalaisten listalle päätyi esimerkiksi kirahvi. Huonosti menee myös sarvikuonoilla ja jääkarhuilla.

Uljaat villieläimet vaeltavat savanneilla, mutta niiden määrä hupenee koko ajan. Tutkijat varoittavat, että vuosi 2016 oli maailman villieläinten suojelun kannalta poikkeuksellisen huono.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan joka vuosi noin 50 eläinlajia siirtyy askeleen lähemmäksi kohti sukupuuttoa. Tällä hetkellä jo joka neljäs nisäkäslaji on uhanalainen.

Joulukuussa maailman korkein nisäkäs kirahvi lisättiin uhanalaisten listalle.

Kirahvien määrä on vähentynyt nopeasti. Uhanalaisin on rotchildinkirahvi. Niitä on jäljellä alle 150.

– Kasvillisuutta on raivattu pois viljelmien tieltä ja kirahveja on kuollut ravinnon puutteeseen. Kirahveja on myös tapettu, jos ne ovat eksyneet viljapelloille, Kenian kirahvikeskuksen suojelukouluttaja Alex Motuko selittää kirahvin ahdingon syitä.

Sarvikuonoa vaikea suojella

Huonoja uutisia riittää. Kuningasseepra on jo erittäin uhanalainen. Leijonan levinneisyysalue ja kanta ovat supistuneet voimakkaasti. Monilla tiikerilajeilla menee todella huonosti.

Suojeluponnisteluista huolimatta sarvikuonojen määrä on vähentynyt uhkaavasti.

Sudan-niminen zairenleveähuulisarvikuono on lajinsa viimeinen uros. Sitä vahditaan ympäri vuorokauden.

Muita sarvikuonolajeja yritetään pelastaa leikkaamalla pois sarvia, jotta salametsästäjät jättäisivät ne rauhaan.

– Jonakin päivänä kaikilta sarvikuonoilta on leikattu sarvet pois. Siitä huolimatta sarvikuonojen salametsästys kannattaa, vaikka sarvea olisi jäljellä vain 400–500 grammaa. Syynä on se, että sarvikuonon sarven hinta on niin korkea, villieläinlääkäri Jacques Flamand suree.

Jääkarhujen elinympäristö katoaa

Myös norsunluu kiinnostaa salametsästäjiä ja norsujen määrä vähenee vauhdilla.

Syitä lajien ahdinkoon on monia: salametsästys, metsien hävittäminen, saastuminen, ilmastonmuutos. Uhat ulottuvat kaikkialle.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maailman jääkarhukanta on vaarassa romahtaa jopa kolmannekseen, kun arktisen alueen merijää hupenee.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme