Mainos

WTC-tornin pelättiin tulevan alas kuin kaatuva puu

Brook Peters oli syyskuun 11. päivän terrori-iskujen aikaan neljävuotias ja toista päivää koulussa WTC-tornien lähellä. Ennen iskujen vuosipäivää hän sai valmiiksi dokumenttielokuvan, jossa hän käsittelee tuhoa koululaisten ja opettajien näkökulmasta. Toimittaja Ville Juutilainen seurasi nyt 14-vuotiaan Petersin elämää puolen vuoden ajan New Yorkissa. Tämä on kuusiosaisen sarjan viides osa.

Kun ensimmäinen kone osui World Trade Centerin pohjoistorniin, Michelle Peters oli juuri saattanut poikansa Brookin kouluun. Seuraavana hetkenä hän muistaa olleensa aivan tornien edustalla ja yrittäneensä auttaa viittomalla paloautoja alueelle ja välittämällä viestejä.

Michelle tiesi täsmälleen, miten pelastustyöt tulisivat etenemään. Hän oli 90-luvun loppupuolella ajautunut satunnaisen juontokeikan kautta järjestämään palolaitosten hyväntekeväisyystilaisuuksia ja järjestämään ammattikunnan edunvalvontaa. Perhe tunsi "lähes kaikki" kaupungin palomiehet.

Brook oli pienestä pitäen juoksennellut paloasemilla ja leikkinyt tulen taltuttamista. Michelle halusi poikansa olevan isähahmojen seurassa, sillä omaa isää tämän elämässä ei ole.

Toisen koneen törmätessä Michelle oli keskittynyt yhä pelastajien auttamiseen. Mutta nyt hän päätti hakea poikansa koulusta, joka sijaitsi noin 600 metrin päässä torneista. Hän laittoi Brookin pysäköityyn paloautoon, jotta saattoi jatkaa muiden auttamista.

Pian Michelle määrättiin auttamaan pelastushenkilöstöä toisella puolella onnettomuusaluetta. Hän valitsi nopeimman reitin suoraan WTC-alueen läpi. Ihmiset juoksivat paniikissa toiseen suuntaan hänen ohitseen. Hän alkoi ajatella poikansa jäävän liian kauaksi, ja kääntyi takaisin.

Kun hän pääsi Brookin luo, ensimmäinen torni alkoi tulla alas. Michelle painoi pojan syliinsä, peitti tämän kasvot puseroonsa ja alkoi juosta.

Sillä hetkellä 415-metrinen torni tuntui paikallaolijoista kuin kaatuvalta puulta, jonka alta tuntui mahdottomalta päästä pois. Sirpaleinen jäte iskeytyi selkään ja kadut muuttuivat harmaaksi.

Michelle muistaa juosseensa korkokengissä, koska hänellä oli tuona päivänä saippuaoopperan koekuvaukset. Hän muistaa savupilven alta paljastuneen hylätyn pakettiauton, jonka radiosta kuului: "Pentagoniin on isketty". Hän muistaa, kuinka vastaan tullut tuttu palomies sanoi: "me menetimme jokaisen".

Samaan aikaan Brook alkoi miettiä asioita, joita hän miettisi vielä vuosien ajan.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.