Mainos
Mainos

Yhdeksäs toukokuuta - saksalaisten antautumisen ja suurvaltaylpeyden muistopäivä

Venäläiset pitävät toisen maailmansodan päättymispäivää lähes pyhänä. Virossa Neuvostoliiton voiton varjopuolet tuntuvat edelleen.

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi, kun Natsi-Saksa antautui liittoutuneille ehdoitta Reimsissa toukokuun 8. päivänä 1945. Stalinin vaatimuksesta asiakirjat kuitenkin allekirjoittiin uudelleen seuraavana päivänä Berliinissä.

Venäläisille 9. toukokuuta merkitsee paitsi maailmansodan, myös Neuvostoliiton natsi-Saksaa vastaan käymän suuren isänmaallisen sodan päätöspäivää. Monille venäläisille 9. toukokuuta on uudenvuoden jälkeen toiseksi tärkein juhlapäivä.

Sodan jälkeen tulevaisuus näytti vielä hetken valoisalta ja kun amerikkalaiset tervehtivät venäläisiä Elbejoella 9.5.1945 Britannian pääministeri Winston Churchillilta opitulla tavalla, etusormi ja keskisormi pystyssä (V niin kuin Victory), uskoi moni rauhan saapuneen vihdoin Eurooppaan.

Sodan päättymishetken optimismi ei kuitenkaan jatkunut kauan. Voittajavallat - Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Ranska ja Iso-Britannia - jakoivat Berliinin ensin 4 miehitysvyöhykkeeseen, mutta pian jäljellä olivat vain Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton muodostamat vyöhykkeet. Maiden väliset suhteet kiristyivät nopeasti ja vuonna 1946 Britannian pääministeri Winston Churchill totesi rautaesiripun laskeutuneen Euroopan poikki - Kylmä sota oli alkanut.

Toisen voitto, toisen tappio

Moskovassa järjestettiin kaksi vuotta sitten suuret voitonpäivän 60-vuotisjuhlat. Juhlia isännöi Venäjän presidentti Vladimir Putin ja paikalla oli sekä toisen maailmansodan voittajavaltioiden, että häviäjävaltioiden korkein edustus. Yhteensä juhlissa oli yli 50 valtionpäämiestä.

Suurimman häviäjävaltion Saksan silloinen liittokansleri Gerhard Schröder pyysi tapahtuman aikaan Venäjältä anteeksi Saksan toisessa maailmansodassa aiheuttamaa kärsimystä.

Kaikki eivät kuitenkaan jakaneet Venäjän kokemaa riemua. Esimerkiksi Viron ja Liettuan presidentit jättäytyivät juhlamenoista näyttävästi pois protestina Neuvostoliiton toimille maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Ärtymystä aiheutti myös Putinin EU-erityisedustaja Sergei Jastržembskin lausunto, jonka mukaan Baltian maat liittyivät Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti.

Myös osa Suomen sotaveteraaneista vastusti Tarja Halosen osallistumista juhlallisuuksiin.

Paljon puhetta patsaasta

Tänä keväänä kärjistynyt Viron ja Venäjän välinen patsaskiista osoittaa, ettei toisesta maailmansodasta peräisin olevia luurankoja ole vieläkään saatettu ansaitsemaansa lepoon. Tallinnassa vuodesta 1947 seisonut patsas nousi kevään mittaan toistuvasti otsikoihin ja toi samalla virolaisten ja venäläisten mielissä muhineet erimielisyydet kaikkien nähtäviksi.

Siinä missä patsas symboloi virolaisille lähinnä Neuvostoliiton miehitystä, näkevät venäläiset sen kunnianosoituksena sotaveteraaneille ja neuvostoarmeijan voitolle Hitlerin Saksasta. Patsaan toukokuussa suoritettu siirto Tallinnan sotilashautausmaalle aiheuttikin venäläisten puolelta odotetusti vastustusta.

Patsas on tarkoitus vihkiä uudestaan käyttöön Tallinnan sotilashautausmaalle juhlatilaisuudessa 8. toukokuuta. Viron hallituksen mukaan tilaisuuteen kutsutaan kaikkien natsi-Saksan vastaisen liittouman maiden edustajat sekä veteraanijärjestöt.

(MTV3)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme