Mainos
Mainos

Yli 10 000 kilometriä muovipussissa – näin akvaariokala matkaa suomalaisakvaarioon

Malawijärven kirjoahvenet ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessakin värikkään ulkomuotonsa ja helppohoitoisuuden vuoksi.

Suurin osa suomalaisakvaarioissa uiskentelevista kirjoahvenista on viljeltyjä, mutta myös villejä yksilöitä löytyy erityisesti tosiharrastajien tankeista.

Mutta miten villit ahvenet päätyvät suomalaisakvaarioihin, millainen on niiden matka?

Akvaariokalasukeltaja - Malawin erikoisin ammatti?

Akvaariokalabisnes pyörii vilkkaasti Malawissa, yhdessä maailman suurimmista akvaariokalojen viejämaista.

Kirjoahvenet tuovat elannon tuhansille Malawijärven ympäristön asukkaille. Erikoisin ammattikunta lienee akvaariokalasukeltajat.

Mussa Kamwendo on pyydystänyt akvaariokaloja jo vuosia Malawin suurimmalle akvaariokalojen viejälle Stuart M. Grantin kalafarmille.

– Senga Bayn edustalla sijaitsevalla Namalenje-saarella on nyt sadekausi. Veden näkyvyys sumenee paikoitellen niin huonoksi, että kalojen nappaaminen käy joskus mahdottomaksi, arvioi Mussa Kamwendo.

Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Malawin suurimmassa järvessä Malawijärvessä elää enemmän kalalajeja kuin yhdessäkään muussa maailman makeassa vesistössä.

– Nappaamme kirjoahvenia verkoilla ja säilömme ne veden alla tankkeihin, jotka sitten nostetaan ylös ja kuljetetaan mantereelle, selittää Kamwendo ennen laskeutumista järven syvyyksiin.

Kamwendon sukellustiimi kerää viikossa jopa viisisataa kirjoahventa.

Rauhoittavia pussiin ja pussin suu kiinni

Sukeltajat vannovat pyydystävänsä kaloja niin, että ne eivät vahingoitu. Silti sukeltajien työtä pinnan alla seuratessa huomaa, että verkoissa sätkii aina jokunen vähintään suomuistaan vahingoittunut kala.

Kalafarmin toimitusjohtaja kuitenkin puolustelee elinkeinoaan. Vaikka ainoastaan Stuart M. Grantin kalafarmi lähettää vuodessa jopa 40 000 kalaa ulkomaille, ovat perinteiset kalastajat akvaariokalayrittäjien mukaan suurempi riesa järven kirjoahvenille ja kalakannoille.

– Keräämme vain tiettyjä lajeja kerralla ja aina huolellisesti käsin. Niitä lajeja, joille ei ole tilausta, jätämme rauhaan, selittää toimitusjohtaja David Patrick Nkhwazi.

Kaikki kalat lähtevät Malawin South Senga Baysta lentorahtina. Lennolle kalat valmistautuvat lepäämällä, antibiooteilla sekä nälkäkuurilla.

– Pidämme kaloja nälässä, jotta pussit, joihin ne pakataan, eivät täyttyisi kalanjätöksistä, selittää Nkhwazi.

Kalat taittavat mantereenväliset lennot vedellä täytetyissä, pakastepusseja muistuttavissa muovipusseissa, jotka pakataan pahvilaatikoihin.

– Tuhansien kilometrien lento voi olla stressaava, joten heitämme pussien veteen rauhoituslääkettä, jotta kalat ovat vähän unessa, valottaa toimitusjohtaja Nkhwazi.

Välietappi Ruotsissa

Malawista Eurooppaan suuntaavat kalat lentävät Kenian kautta useimmiten Ruotsiin ja Saksaan. Suomeen villejä kirjoahvenia tulee yleensä Norrköpingin kalatukusta.

Lento Malawista Ruotsiin kestään noin vuorokauden. Siitä kalat voivat jatkaa Suomeen parin viikon karenssiajan jälkeen.

– Kirjoahvenilla on suomalaisakvaariossa parempi eliniän ennuste kuin Malawijärvessä. Ruokaa on riittävästi ja terveydestä huolehditaan, eikä akvaariossa ole petoja, arvioi Jari Nyman helsinkiläisestä kirjoahventen erikoisliikkeestä NL-Aquasta.

Helsinkiläisakvaarion vesikin näyttää ainakin keinovalon alla Malawijärven vettä turkoosimmalta. Afrikan aurinkoa ei kuitenkaan taatusti korvaa mikään.

Akvaariokalojen matkasta Suomeen kerrotaan myös illan 45 minuuttia -ohjelmassa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme