Mainos
Mainos

Erikoisartikkeli: Simo Silmun alkoholismista tuli nettipilkan kohde: ”Ei siitä leimasta varmaan pääse ikinä eroon”

Muusikko Simo Silmu on nähty viime vuosina otsikoissa lähinnä alkoholismin aiheuttamien ongelmien takia. Miltä se tuntuu?

Videolla Simo Silmu kertoo raitistumisestaan Huomenta Suomi -ohjelmassa. 

Tanssilavojen suosikkiyhtye Yölintu on kiertänyt Suomea jo 25 vuoden ajan. Neljännesvuosisataa juhlitaan tulevana syksynä konserttisalikiertueen merkeissä.

Kuluneen viikon Yölinnun nokkamies Simo Silmu on kiertänyt mediataloja toisensa jälkeen puhumassa juhlavuodesta ja yhtyeen uudesta Maailma on kauneimmillaan -levystä, joka ilmestyi perjantaina 20. huhtikuuta kuuden vuoden levytystauon jälkeen.

Uuden levyn sijasta kuluneen viikon suurin uutinen on ollut se, että Simo Silmu on raitistunut.

Uutinen on merkittävä ainakin Yölinnun kannalta. 2010-luvun alkupuolella yhtye sai runsaasti negatiivista huomiota, kun Silmu nousi lavalle humalassa. Kesällä 2012 keikkoja peruttiin, koska Silmu lähti katkaisuhoitoon.

Nyt korkki on pysynyt kiinni jo puoli vuotta, ja aiheen vatvominen alkaa jo riittää.

– Ihan rehellisesti jos sanoo, muutaman kerran on käynyt mielessä, että voitaisiinko puhua vähän aikaan uudesta levystä, Silmu naurahtaa.

– Kai se on hyvä vatvoa ja pohtia, tyhjentää koko pöytä ja lähteä uusin puhtain purjein liikenteeseen. Kyllä sitä on mokailtu ja dokailtu ihan tarpeeksi. Tämän ongelman kanssa pelaaminen on pelaamista lopun elämää. Kun tähän sairauteen on sairastunut, ei mene päivääkään, etteikö se kävisi mielessä, laulaja toteaa.

”20 vuotta humppaa”

Kun Silmun alkoholiongelma oli vaikeimmillaan, netissä alkoi kiertää asiasta vitsaileva meemi. Meemissä on vierekkäin kaksi kuvaa: oikealla siloposkinen Silmu poseeraa uransa alussa ja vasemmalla reissussa rähjääntynyt muusikko katsoo kameraan väsynein silmin. Kuvien päällä komeilee teksti ”20 vuotta humppaa”.

Silmua julmat meemit eivät ole hetkauttaneet. Päinvastoin, hän kertoo itsekin käyttävänsä huumoria selviytymiskeinonaan.

– En minä jaksa niistä niin välittää. Kyllähän se on ihan normaalia käyttäytymistä ihmisiltä, että kaikesta väännetään vitsiä. Olen itsekin sortunut samaan, että heittää homman lekkeriksi omalla kohdalla. Ei sille voi mitään, se kuuluu elämään, Silmu toteaa.

Silmu kuitenkin uskoo, että alkoholisoituneen muusikon leima tulee seuraamaan häntä vielä pitkään.  

– Ei siitä leimasta varmaan ikinä tule pääsemään. Se säilyy mukana aina, mutta antaa säilyä. Sitä pitää tehdä jokaisesta selvästä päivästä pikkaisen suurempi voitto. Minulle riittää, että tiedän itse, missä mennään, hän sanoo rauhallisesti. 

Jos Silmusta ei olisi tullut muusikko, hän olisi todennäköisesti ryhtynyt harmonikansoiton opettajaksi. Sitä kohti hän kävi kouluakin, mutta lopulta opiskelut saivat väistyä keikkailun tieltä.

Silmu perusti Yölinnun 15-vuotiaana veljensä Matin kanssa. Bändi aloitti keikkailun, ensin yksityistilaisuuksissa, sitten työväentaloilla. Sana uudesta tanssilavabändistä kiiri ja uudet tahot kiinnostuivat. Ensimmäinen albumi ilmestyi vuonna 1993.

25 vuoden aikana Yölintu on noussut yhdeksi Suomen suosituimmista iskelmäyhtyeistä. Samalla bändi on saanut todistaa tanssilavoilla tapahtunutta murrosta.

– Siitä paljon puhuttiin, että tanssilavat ovat hiipumassa, mutta näen itse, että siellä on aika isojakin valon pilkahduksia. Nuoriso on pikkuhiljaa innostunut ja ruvennut käymään lavoilla, ei välttämättä tanssimassa, mutta viihtymässä. Myös tanssikurssit ovat suosittuja, toiset tanssivat otsa hiessä. Se on selvästi osan intohimo.

Silmu inhoaa sanaa fani, mutta sellaisiakin vuosien mittaan on kertynyt aimo joukko, ympäri Suomen.

– Se auttaa jaksamaan, kun tietää etukäteen, että seuraavassa kaupungissa näkee tuttuja. Kutsuisin kaikkia mieluummin ystäviksi tai edes tuttaviksi kuin faneiksi. On paljon ihmisiä, joista on tullut tämän kautta sydänystäviä, jotka kutsun esimerkiksi synttäreilleni ja toisinpäin.

Koti-ikävää lievittää myös se, että keikoilla mukana kiertää myös vaimo Päivi.

– Hän on ollut alkoholiongelmassakin tukena ja turvana. Uuden levyn myötä Päivillä alkaa myös fanituotteiden myynti, Silmu hymähtää ja kertoo ideoineensa osan uusien t-paitojen teksteistä.

Luonnonoikku

Uutta levyä on kurottu kasaan rauhassa viimeisen vuoden ajan. Siinä on kaksi Silmun itsensä kirjoittamaa kappaletta, joihin löytyi inspiraatio omasta elämästä.

– Nyt fiilis on hyvä ja aika odottavainen. Kyllä se jännittää, että millainen vastaanotto levyllä on. Kauheasti sitä on odoteltu, mitä nyt olen ihmisiltä kuullut, Silmu toteaa hymyillen.

Silmun palo iskelmään syttyi jo lapsuudessa. Silmu muistaa kuunnelleensa salaa Tulipunaruusujen Jätkän humppaa.

– Sitä soitinta ei saanut käyttää, ettei neula kulu. En tiedä mikä siinä on silloin viehättänyt niin kovasti. Koti ei kuitenkaan ollut sellainen, että joka puolelta olisi tuutattu musiikkia, vaan ihan normaali koti. Se on joku luonnonoikku.

Vaikka kilometrejä on alla enemmän kuin monella muulla artistilla yhteensä, Silmu myöntää jännittävänsä yksin lavalla oloa.

– Bändin kanssa se on lasten leikkiä, siinä on tuki ja turva jatkuvasti läsnä. Yksin tehtävät erikoiskeikat ovat minulle edelleenkin vähän pakkopullaa. Jollakin tavalla sitä mieluummin jättäisi menemättä, hän toteaa.

Yksi uran vaikeimmista paikoista oli soolokeikka suomalaisen äänilevyn 100-vuotisjuhlakonsertissa Finlandia-talolla. Silmu oli yksi tapahtuman esiintyjistä.

– Jännitin sitä hirvittävästi. Finlandia-talolle saavuttaessa, että kylläpä täällä on paljon televisiokameraa paikalla. Vähän ennen harjoituksia minulle selvisi, että tämä on suora lähetys. Silloin minulle iski paniikki päälle. Hiki virtasi otsalla. Konsertissa esiintyivät myös muun muassa Janne Tulkki ja Eino Grön. He vain leppoisasti juttelivat takahuoneessa, kun minä istuin kauhuissani.

Jännitystä Silmu lievittää aivojumpalla. Hän hokee itselleen olleensa pahemmissakin paikoissa ja niistäkin on aina selvitty.  

Kohokohtia 25 vuoteen mahtuu paljon. Ensimmäinen kultalevy, pääsy Kesäillan valssin housebandiksi ja Kullervo Linna -palkinto. Suurin palkinto Silmun mielestä on kuitenkin se, että hän on saanut tehdä 25 vuotta musiikkia työkseen, vaikka sana työ tökkiikin.

– Tämä alkoi harrastuksena ja tuli työksi. Mutta tätä työtä voisin vielä jatkaakin.

Aivan täysin puhdas Silmun pöytä ei vielä ole. Välit Matti-veljeen ovat olleet poikki tammikuusta 2017 saakka. Tuolloin Matti sai riitaisat lähtöpassit bändistä 24 vuoden jälkeen.

– Hiljaiseloa pitää vielä. Tässä on kaikenmoisia asioita selviteltävänä. Minulla on hieman harmaita vuosia, kun en oikein tiedä, mitä on tapahtunut. Niitä otetaan tässä pikkuisen esille. Voin kertoa asiasta lisää sitten, kun olen tapahtumista tietoinen.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme