Mainos

Scifin ja fantasian suurtapahtuma avaa ikkunat mahdolliseen – "Vaihtoehtohistoria voi parantaa kollektiivisia haavoja"

Vaihtoehtohistoria on kaunokirjallisuuden lajityyppi, joka pyrkii kuvaamaan, mitä olisi tapahtunut jos historian kulku olisi mennyt toisin. Näillä kuvitelmilla on oikeutuksensa sikäli, että suuretkin historian käännekohdat ovat olleet monesti hyvin pienestä kiinni.

Entä jos -kysymyksestä lähtee tarinoissaan usein science fiction- ja fantasiakirjailija Nalo Hopkinson. Hänen keskeistä aineistoaan ovat omat juuret, eli Karibianmeren kansat ja niiden historia.

– Fantasia ja scifihän ammentavat paljolti kansanperinteestä ja historiasta. Olen itse käyttänyt tätä lähestymistapaa omaan kulttuuriini. Historiamme on ollut samaan tapaan vaikea kuin suomalaisilla: tekin olette kokeneet vihamielisiä valtauksia, Hopkinson vertaa.

Kirjailija korostaa uskovansa siihen, että vaihtoehtoiseen historiaan sijoitettu tarina voi olla myös parantava, lääkitä kollektiivisia haavoja.

– Se, kun saa kuvitella, miten asiat olisivat voineet tapahtua ja mitä siitä olisi seurannut, tuntuu ainakin kirjoittajan kannalta hyvin vapauttavalta. Toivon, että vaikutus on sama lukijoille.

Akateemista vähättelyä

Vaikka Hopkinson muutti jo nuorena perheineen Pohjois-Amerikkaan, hän sanoo pystyneensä säilyttämään kontaktin Karibialle.

– Tulen kirjallisesta perheestä, ja isäni oli tunnettu näyttelijä Karibialla. Vanhempieni ystävät siellä halusivat pitää yhteyden meihin, myös minuun.

Pitkään Kanadassa asunut, nyttemmin Kaliforniassa työskentelevä kirjailija kylläkin myöntää, että yhteen sudenkuoppaan hän on etäsuhteessaan juuriinsa sortunut.

– Kirjoitan usein karibianenglanniksi. Nyttemmin olen huomannut ehkä yksinkertaistaneeni kieltä, jotta lukijat muuallakin ymmärtäisivät.

Tärkeä juonne Hopkinsonin proosassa on myös feminismi.

– Innostuin yrittämään itsekin kirjoittamista sen myötä, kun feminismi löi läpi scifissä 1970- ja 80-luvuilla. Siksi sanoisin, että feminismi on saatettu löytää scifissä nyt uudelleen, mutta uusi ilmiö se ei ole.

Kirjailijan tekstissä näkyy niin ikään hänen afroamerikkalainen taustansa. Silti sen merkitystä saattaa olla Hopkinsonin mielestä korostettu liikaa.

– Meidät mustat scifi-kirjailijat niputetaan ryhmään afrofuturismi. Se mielletään kirjallisuudenlajiksi, genreksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kirjoitamme kukin eri tavoin.

Science fictionin tekijät saavat ylipäänsä tottua vähättelyyn niin kirjallisuusmaailmassa kuin tieteenkin suunnalta.

– Akateeminen vastenmielisyys on tullut tutuksi. Muuan tutkija kuittasi minulle, että hänen tieteessään ei ole fiktiota. Vastasin, että minun fiktiossani sitä vastoin on paljon tiedettä, Hopkinson virnistää. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot